19.4.2015

Hääpäivän muistot

Hääpuvun ja hunnun lisäksi häistä jäi muistoksi muitakin tavaroita, joita en suoranaisesti pitäisi hyödyllisinä käyttöesinenä, mutta joista en kuitenkaan tahdo luopua.

Morsiuskimppu on löytänyt paikkansa kirjahyllystä kristallieläinten ja sulhasen vieheen vierestä:
Kristallieläimiin myös liittyi uusi tulokas, mieheni minulle huomenlahjaksi antama kristallikarhu:
Mieheni ei tahtonutkaan laittaa myyntiin itse tekemiään pöytänumerotuikkualustoja, joten otin niistä numerot irti ja pidimme itse muutaman ja annoimme vanhemmille muutaman:
Kakunkoristeemme pidimme tietenkin itsellämme, sillä se on upea! Ystäväni teki sen ja siinä olemme me mieheni kanssa sekä pieni koiramme. Koriste on tehty jonkinlaisesta muovailumassasta ja se on tehty syksyllä ottamiemme hääkuvien pohjalta. Se on ihanan huolella tehty ja täynnä yksityiskohtia:


Olen hieman harkinnut valokirjainten myyntiä, koska ne ovat niin tilaa vievät, mutta en tahtoisi myydä niitä halvalla enkä kehtaa pyytää niistä kiskurihintaa... :) Löysimme niille kuitenkin paikan kirjahyllyn päältä:
Toisen ison sylinterinmuotoisen maljakon ehdin jo myydä, mutta toisessa on vieläkin häistämme peräisin olevia kukkia. Kauniin värikkäät ja nopeasti pilaantuvat kukat heitin tietenkin jo pois, mutta kuivakukiksi kelpaavat harsokukat, eukalyptuksen oksat, peikonpajut ja peikonpähkinät järjestelin tähän yhteen isoon maljakkoon:
Ajan kuluessa saan toivottavasti järjestettyä nämä häistä muistoksi jääneet tavarat hieman luonnollisempiin paikkoihin. Nyt ne ovat hyvin pitkälti samalla hyllyllä, jota mieheni kohteliaasti kutsuikin häiden muistoalttariksi... Nyt hääjärjestelyjen ollessa ohi olenkin keskittynyt enemmän kotimme sisustamiseen, vaikka rahatilanteen vuoksi pitäisi keskittyä lähinnä vain häämatkaan. :)

4 kommenttia:

  1. Hahaa, meilläkin on häiden "muistoalttari", kun tavarat vielä hakevat paikkaansa. Kun ei raaskisi piiloonkaan pistää. :)

    VastaaPoista
  2. Olipas muuten mukavan erilainen postaus! :) Harvemmin saa lukea näitä häiden jälkeisiä tohinoita. Mä toivon kovasti ettei itselle iske joku luopumisen haikeus, tilaa on niin vähän. Mutta sama homma meilläkin vähä noiden kirjainjuttujen kanssa, ei viitsi paljoa pyytää mutta ei halua halvallakaan luopua :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noiden kirjainten kanssa on vähän semmoinen fiilis, että ne kannattaisi myydä nyt, kun ledivalot ovat uudet ja toimivat hyvin. En raaskisi myydä, mutta nyt meille tulikin vuden päähän muutto uuteen kotiin, joten kaipa se olisi pakko...

      Mulla olis vielä muutama muukin juttu, mistä pitäisi/voisi vielä kirjoittaa (esim. mies kirjoitti mulle jossain vaiheessa ylös häiden toteutuneet juomamenekit), mutta häiden jälkeinen elämä on hieman vienyt mennessään... :)

      Poista