31.8.2014

Tuottoisa päivä morsiusseurueen kanssa!

Eilen sain luokseni kyläilemään (lue: työleirille) kaasoni ja yhtä vaille kaikki morsiusneitoni. Ennen kuin sain edes tarjottavaa pöytään, oli askarteluvastaava morsiusneitoni oma-aloitteisesti jatkanut minulta keskenjäänyttä harsokukkien askartelua. Hän teki siinä ohimennen muutama kymmenen pikkukukkaa minun päästäessä sisään muita vieraita, laittaessa herkkuja tarjoiluastioihin ja delegoidessa hommia muille. Kaasoni ryhtyivät suunnittelemaan pöytäjärjestystämme ja minä esittelin ompeluvastaavalle morsiusneidolleni harsonpalasen ja hiuskamman. Ompeluvastaava esitti hyödyllisiä kysymyksiä, kuten "haluatko yksin- vai kaksinkertaisen hunnun", "kuinka pitkä morsiuspuvun helma on", "mihin kohtaan meinasit hunnun kiinnittää" jne. Minä lähinnä kuuntelin, sovitin mittailun vuoksi morsiuspukua ylleni ja myönnyin ompeluvastaavan asiantunteviin näkemyksiin. Hunnusta tuli hieno! Se on kaksinkertainen (alempi kerros ulottuu yhtä pitkälle kuin morsiuspuvun helma ja ylempi kerros ulottuu lanteille) ja se on kiinnitetty kauniisti Sinun kanssasi olen onnellisin -blogin Reetalta ostettuun hiuskampaan. Olin aiemmin ajatellut, etten ottaisi huntua ollenkaan mukaan lokakuun kuvausreissullemme, mutta se on niin hieno! Pakkohan se on ottaa! Pelkään kyllä kovasti, että se likaantuu ja menee rikki... :/
Huntu (en uskaltanut levittää huntua isommin pöydälle) ja kimppu
Ompeluvastaavani taittoi nuo pari kyyneleen muotoista koristetta, etteivät ne säilytyksessä takertuisi harsoon

Epätarkat kuvani eivät anna hunnulle oikeutta
Kun puvun sovitukselta ja nyökkäilyltä kerkesin, menin konsultoimaan askarteluvastaavaani. Halusin hänen auttavan kimpun kokoamisessa (lue: kokoavan kimpun). Siitä tuli superhieno. Muutama kukka jäi yli ja meillä on vielä harsokukat laittamatta, mutta suurin osa kimpusta on nyt kasassa. Meidän täytyy tehdä pieni askartelukauppareissu ennen seuraavaa kimpunkokoamistamme, jotta saisimme hankittua tarvikkeita alaosan "lehtiä" varten sekä silkkinauhaa varren koristelua varten. Kuvissa kimppu on tuettu maljakkoon paperinpalan avulla. Askarteluvastaavani kysyi, onko minulla kimpulle korkeampaa maljakkoa ja ajattelin, että täytyypä hankkia sellainen, sillä häissä haluan laittaa kimpun maljakkoon juhlapaikan pöytäämme koristamaan. Sitten kuitenkin tajusin, että kimpun vartta voisi myös lyhentää, sillä se on nyt melko pitkä...
Kukkakimppu



Lehdillä ja silkkinauhalla pitäisi saada siistimmäksi kukkakimpun alaosa
Muiden tehdessä käsitöitä kaasoni laativat alustavan istumajärjestyksen. Se tulee varmasti vielä jonkin verran muuttumaan, sillä kaikki vieraat eivät varmasti pääse paikalle, mutta siitä on hyvä lähteä työstämään toteutuvaa pöytäjärjestystä. Se myös vahvistaa uskoani siihen, että uskallamme kutsua kaikki, ketä haluamme ja saamme heidät varmasti jonnekin istumaan. Olen aiemmin puhunut kahdeksastakymmenestä vieraasta... Tällä hetkellä vieraita on 92. Kun siihen lisää morsiusparin,  valokuvaajan, akustisen bändin ja bilebändin, on syöjiä juhlissamme 103 henkilöä. Niin monelle meidän täytyy siis pyytää pitopalvelultamme ruoka. Kaksi vieraistamme on 2-3-vuotiaita, mutta ei se paljon loppusummaan vaikuta. Onneksi kuitenkin vaikuttaa vahvasti siltä, että meillä on varaa maksaa nämä pitopalvelukulut, vaikka kalliiksihan se tulee.

26.8.2014

Sulhasen (ja sulhaspojan) asu

Lomamme lopulla sain vihdoin sulhasen miestenvaatekaupoille etsimään itselleen asunsa puuttuvia osia. Sulhasella oli jo valmiiksi tumma puku, mutta häneltä puuttui liivi, solmio, kauluspaita, vyö, kalvosinnapit ja juhlakengät. Talvihäitämme varten hän tarvitsee tietysti myös siistit ulkovarusteet, mutta (ainakin sulhasen väittämän mukaan) häneltä löytyy jo sopivat ulkokengät ja takki. Sulhanen tarvitsee asunsa jo lokakuun kuvauksia varten, mutta pitkään hän kehtasi vitkutella ja sanoa, että aikaa on vielä vaikka kuinka ja ei sopivaa asua ole vaikea löytää. Kun sain sitten sulhasen suostumaan ostosretkeen, ei hänellä ollut oikein käsitystä siitä, minne kannattaisi mennä. Suuntasimme Helsinkiin ja sulhasen ensimmäinen idea oli mennä etsimään liiviä Dressmannilta. Dressmannilta löytyi kyllä kivan näköinen liivi, mutta sitä ei ollut liikkeessä kuin yhtä kokoa, joka oli tietysti väärä, eikä liivi muutenkaan ollut ihan niin juhlava kuin sulhasen liiviltä voisi toivoa. Emme siis jaksaneet lähteä koluamaan Dressmannejä oikean kokoisen liivin toivossa, vaan jatkoimme toiseen liikkeeseen. 
Harmaa liivi

Seuraavana suuntasimme Haloselle, josta sulhanen oli aivan varma liivin löytyvän. Siellä oli kuitenkin todella vähän liivejä ja kaikki näkemämme liivit olivat aivan vääränlaisia. Aivan liian räikeitä minun ja sulhaseni makuun. Tässä vaiheessa sulhasen itsevarmuus alkoi hieman karista. Liivin metsästäminen ei ollutkaan niin helppoa kuin hän oli luullut. Tässä vaiheessa sain viimein läpi ehdotukseni: menisimme katsomaan, jos liivi löytyisi Seremoniasta, josta olin hankkinut morsiuspukunikin ja jonne minulla oli vielä 75 euron edestä alennusta jäljellä. Löysimme helpotukseksemme liikkeestä sopivan liivin: harmaan, ei liian räikeän, hieman perusliiviä juhlavamman jne. Lisäksi hankimme myös liiviin sopivan solmion. Ne jäivät vielä liikkeeseen, sillä liiviä korjataan hieman paremmin istuvaksi. Liivi ja solmio kuitenkin nyt hankittu! Sulhanen oli suoritukseen niin tyytyväinen, että olisi halunnut lähteä heti takaisin kotiin, mutta sain suostuteltua sulhasen tekemään lenkin Sokoksen kautta, josta hankimme pukuun sopivan vyön. Vilkaisimme myös nopeasti matkan varrella korukauppaan, mutta sopivia kalvosinnappeja ei näkynyt.
Halosen liivit olivat kaikki tämän tyylisiä
Kotona sulhanen sai hienon idea! Hän ehdotti, että tilaisimme kalvosinnapit Koruksesta, josta kävimme hankkimassa myös sormuksemme. Kalvosinnapit olisivat tietysti samaa tyyliä kuin sormuksemme eli upeasti muokattua titaania. Näillä reunaehdoilla annoimme Koruksen suunnittelijalle Vesalle vapaat kädet ja jäimme odottelemaan lopputulosta.

Sulhasen toivuttua ensimmäisestä ostosreissusta suuntasimme toiselle Leppävaaran Selloon. Vielä piti löytää juhlakengät ja kauluspaita. Sulhanen tahtoi etsiä ensin juhlakengät, sillä ne oli vaikeampi löytää. Kävimme ensin läpi Aleksi 13 tarjonnan, mutta siellä ei ollut mitään. Sitten menimme Haloselle ja aloimme sovittaa kenkiä sulhasen jalkoihin. Suurimmassa osassa niistä oli ulkokenkäpohjat, joten ne eivät sulhaselle kelvanneet. Hän tarvitsi kengät, joilla pystyy pyörähdellä tanssilattialla. Monissa kengissä oli pitkät, kapeat kärjet, mutta emme kummatkaan oikein tykänneet niistä. Sitten löysimme yhdet hyvät, mutta ne olivat sulhasen mielestä liian matat eivätkä sen vuoksi ehkä tarpeeksi juhlavat. Lopulta löysimme melko samanlaiset, mutta hieman kiiltäväpintaisempina. Sulhanen arpoi pitkään niiden ja mattamustien välillä, mutta päätyi lopulta kiiltävämpiin. Kauluspaidan sulhanen oli päättänyt löytää Dressmannilta, vaikka ehdottelinkin muita Sellon kauluspaitoja myyviä liikkeitä. Katselimme ihan perusvalkoisia paitoja, mutta ehdotin kuitenkin sulhaselle, että hankkisimme valkoisen paidan, jossa on tummat napit. Voi olla ettei se ole yhtä juhlava kuin perusvalkoinen, mutta pidin siitä enemmän. Toisaalta sulhanen huomautti, etteivät napit kuitenkaan, hyvässä tai pahassa, näkyisi liivien alta.
Sulhasen puku, kauluspaita ja viehe
Sen lisäksi, että saimme sulhasen asusteet ostettua, sain valmiiksi sulhasen vieheen, johon olen melko tyytyväinen. Voisihan se olla rustiikkisempi tai rockimpi tai vintagempi (tai pienempi), mutta noilla materiaaleilla siitä tuli nyt tuollainen. Sulhanen tahtoi, että tekisin vieheen myös bestmanille, joten bestman saa nyt sitten valkoisesta pompom-kukasta ja lehdestä tehdyn vieheen sulhasen saadessa pompom-kukasta, lehdestä, parista kristallioksasta ja vaivalla väkertämistäni harsokukista kasatun version.
Sulhasen ja bestmanin vieheet
Sitten vielä kuva komeasta sulhaspojastamme, joka sai morsiamen stressaamisesta huolimatta takkinsa ilman viivästyksiä tai muitakaan kommelluksia. Täysin sellaisena kuin sen halusin ja tilasin! Vaikka olin jos satavarma, että koko liike (21 Dogs Avenue) oli huijausta... :)
Sulhaspoika ja takki
Sulhaspoika suunnittelee pakoa

24.8.2014

Play that funky music!

Bändin etsiminen oli siis alunperin (minun mielestäni) sulhasen homma, mutta päätin itse alkaa listaamaan häihimme sopivia bändejä, kun sulhasella ei tuntunut olevan mikään kiire asian kanssa. Nyt sulhanen on jo hiukan herännyt toimimaan hääasioiden suhteen, mutta edellisinä kuukausina olen saanut suunnitella ja stressata keskenäni... Löysin seuraavat mielestäni lupaavat vaihtoehdot häittemme bilebändiksi:

  • Baloo:
    "Bilebändi Baloo on viiden muusikon yhtye, joka viihdyttää kaikenlaisissa juhlatilaisuuksissa: häissä, firman juhlissa, syntymäpäivillä, pikkujouluissa yms. Ohjelmistostamme löytyy niin kotimaista kuin ulkomaistakin musiikkia 40-luvulta nykypäivään: perinteistä tanssimusiikkia, hittejä eri vuosikymmeniltä, mukaansatempaavaa pop/rock/-musiikkia, herkkiä balladeja ja sielukasta iskelmää."
  • Funkable Five:
    "Funkable Five on groovaava yhtye pääkaupunkiseudulta. Tyylimme pähkinänkuoressa on sekoitus mustaa soulia, groovaavaa funkia, tanssittavaa diskoa sekä tarttuvaa poppia. Kun tunnelma halutaan räjäyttää katosta läpi, käännämme päälle myös rock-vaihteen. Tarvitsetpa sitten tunnelmallista taustamusiikkia, iloista ja svengaavaa tanssimusiikkia tai energian kattoon nostattavaa bilemusiikkia, olemme oikea bändi juuri sinulle."
  • Hile:
    "Bilebändi HILE takaa mahtavan meiningin juhliisi! Räätälöimme sopivan kokoonpanon ja ohjelmiston Sinun toivomuksiesi mukaisesti. Useimmiten teemme keikkamme 5-henkisellä bändillä, mutta myös akustisempi kitara-triomme on ollut kysytty. Hileen ohjelmisto koostuu tanssimusiikin helmistä, tarttuvista popralleista, jazzin klassikoista, kuumista latinorytmeistä."
  • Joystick:
    "Coverbändi Joystick pistää bileet pystyyn soittamalla musiikkia tunnetuimmista ikivihreistä tämän päivän hitteihin. Ohjelmistoon kuuluu biisejä sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä artisteilta ja bändeiltä."
  • Ruby:
    "Ruby hoitaa niin yksityisten henkilöiden kuin yritystenkin juhlat. Ohjelmistosta löytyy uudet ja vanhat hitit, jazzia, lattareita.. You name it, we got it! Keikat hoidetaan vankalla ammattitaidolla asiakkaan toiveita kuunnellen ja kunnioittaen. Pilke silmäkulmassa ja mutkattomasti."
  • Sallad:
    "Sallad on kuusihenkinen yhtye joka perustettiin keväällä 2005. Ideana oli perustaa yhtye, joka pystyisi soittamaan kaikkia mahdollisia tyylilajeja bilemusiikista rockiin ja perinteisestä tanssimusiikista jazziin."
  • Shine Out:
    "Shine Out on musiikin ammattilaisista koostuva bändi, joka hallitsee monipuolisesti bile-, pop/rock-, jazz- sekä perinteisen tanssimusiikin."
  • Trademark:
    "TRADEMARK koostuu 4 nuoresta lahjakkaasta PK-seudulla vaikuttavasta ammattimuusikosta. Monipuolisen ohjelmistomme ansiosta olemme esiintyneet monenlaisissa juhlissa; pitkä biisilistamme sisältää sekä vanhoja klassikoita että päivän kuumimpia hittejä!"
Pitkään etsimieni bändien tiedot lojuivat unohtuneina, kunnes kesälomamme lopulla sain sulhasen laittamaan bändeille tarjouspyynnön. Kaikki vastasivat viestiimme nopeasti ja kaikkien hinnat olivat välillä 1100-1500 €. Mikään ei ollut huono, joten karsintamme perustui pikemminkin siihen, kuka erottuu edukseen hyvien joukosta. Meille kärkikolmikko oli Hile, Sallad ja Shine Out. Hile oli aluksi heikoilla, sillä heillä ei ole sivuillansa ääninäytettä. Se olisi saattanut karsiutua helposti pois heti alkuun tämän puutteen takia. He kuitenkin lähettivät meille tarjouksensa mukana pari live-ääninäytettä. Sallad on erittäin ammattitaitoisen oloinen bändi, jonka saa juhliinsa joko yhdellä tai kahdella laulajalla. Meidän mielestämme bändi on parhaimmillaan (yllättäen), kun kummatkin laulajat ovat mukana, mutta silloin Sallad hieman hinnoittelee itsensä ulos meidän budjetistamme. Shine Out ei ollut yhtä kokeneen oloinen kuin nämä kaksi muuta, mutta laulajan ääni kuulosti kivalta ja persoonalliselta heidän ääninäytteessään. Toisaalta miettiessäni häävalssimme esitystä alkoi bändi kahdella laulajalla houkuttamaan ja vaikka Sallad ei välttämättä tässä tapauksessa budjettiimme sopinut, oli myös Hileessä kaksi erittäin taitavaa laulajaa (tai itse asiassa naislaulajan lisäksi kai sekä basisti että rumpali voivat tarvittaessa laulaa, en tiedä oliko ääninäytteessä laulamassa sitten rumpali vai basisti solistin lisäksi). Pyysimme siis häittemme bilebändiksi Hileen! :)
Bilebändi Hile
Oikeastaan en voi väittää, ettei sulhaseni olisi tehnyt mitään hääbändimme eteen ennen ihan viime päiviä, jolloin hän sai nuo tarjouspyynnöt lähetettyä. Hän pyysi nimittäin jo aiemmin tuttavansa bändiä, Alice Aloofia, soittamaan sekä vihkitilaisuudessamme että juhlapaikan salissa ruokailun taustamusiikkina (bilebändi soittaa sitten ruokailun ja muun ohjelman jälkeen/lomassa juhlapaikan takkahuoneessa). Alice Aloof on paljon keikkaileva, taitava ja omaperäinen bändi, joka kirkossa soittaa pari toivomaamme kappaletta (pitää miettiä vielä mitä ne olisivat) ja juhlapaikalla taas omaa tuotantoaan. Syy siihen miksi halusimme myös toisen bändin Alice Aloofin lisäksi taisi olla pääasiassa se, että halusimme juhlapaikalle rummut, joita sulhanen sitten pääsisi soittamaan parin kappaleen verran. Lisäksi halusimme bilebändimme soittavan myös cover-biisejä ja Alice Aloof soittaa pääasiassa omaa tuotantoaan.

Bändit on siis hankittu! Yksi asia vähemmän tehtävälistalla! :)

22.8.2014

Yhteistyö Häät.fi kanssa!

Häät.fi tarjosi minulle mahdollisuutta tehdä heidän kanssaan yhteistyötä! Nyt blogini löytyy siis heidän blogilistastaan ja minun sivubanneristani löytyy Häät.fi:n julkaisujen otsikoita. Kannattaa tutustua kyseisen sivuston sisältöön! Joskus hieman kadehdin kyseistä Häät.fi-banneria toisesta blogista, sillä minulta oli juuri mennyt ohi jokin mielenkiintoinen häätapahtuma, joka oli mainittu Häät.fi -sivuilla ja näin ollen olisi löytynyt myös bannerin linkin takaa. Tällä hetkellä sieltä löytyy esim. artikkeli uudesta Save the Date -tapahtumasta. Ja nyt kun tuli puheeksi Save the date: käykää osallistumassa lippuarvontaani! Tällä hetkellä siellä on erittäin hyvät voittomahdollisuudet, sillä osallistujia on verottanut niin monen muun hääbloggaajan vastaava arvonta.
Pahoittelut aiheeseen liittymättömästä kuvasta, mutta tänään on sulhaspoikamme 2v. syntymäpäivät!
 

20.8.2014

Lahjalista nettiin

Kaikkein mieluiten tahtoisimme lahjaksi rahaa, sillä meillä on jo "kaikkea". Astiat ja liinavaatteet mahtuvat hädin tuskin kaappeihin, ja minua kiukuttaa kun en koskaan saa ostettua mitään mieleistäni, kun kaapit ovat täynnä niitä muiden valintoja. Koska kaikki eivät kuitenkaan halua antaa lahjaksi rahaa, haluan tarjota heille muutaman lahjaidean, jotka olisivat tähän tavarantäytteiseen kotiin hieman satunnaista "näitä pyyhkeitä ne nuoret varmaan tarvitsevat" -lahjaa mieluisampia. Tietysti en halua viedä kekseliäiltä ja viitseliäiltä lahjanantajilta pois täydellisen lahjan löytämisen iloa tai kieltää vaikkapa tekemästä lahjaansa itse, mutta hyvin monet lahjanhankkijoista pähkäilevät lahjahankintojensa kanssa tietämättä mitä ostaa ja mikä on morsiusparin tyylistä. Heitä tahtoisin lahjalistallamme auttaa.

Muutamassa hääblogissa on kehuttu lahjalista.net-palvelua, joten päätin tehdä lahjalistamme sinne. Se vaikuttaa helppokäyttöiseltä, lahjalistan luominen oli mutkatonta, silmille ei hypi turhia mainoksia ja lahjan ostajien ei tarvitse kirjautua palveluun. Lahjan hankkijan täytyy tietää ainoastaan joko lahjalistamme nimi tai päivämäärämme ja toisen naimisiin menijän nimi. Lisäksi listan saa suojattua salasanalla, jolloin sinne ei eksy kukaan ulkopuolinen. Listaan voi määrittää toivotun tuotteen määrän, jolloin viinilaseja voi toivoa vaikka 12 kpl, kynttelikköjä 1 kpl ja leffalippuja niin paljon kuin vieraat vain jaksavat ostaa. Vieraamme eivät ole vielä päässeet testaamaan lahjalistaamme, mutta tässä vaiheessa, listan luotuani ja sitä itse hieman testailtuani, olen sen käytettävyyteen melko tyytyväinen. Se on yksinkertainen ja on iso plussa, että se on suomenkielinen.

Listaamme on päätynyt muutama astia, vaikka emme sellaisia oikeastaan tarvitse. Laitoin kuitenkin muutaman mielestäni niin ihanan, että niiden saaminen ei haittaa, vaikka se tarkoittaa täyden vitriinimme uudelleenjärjestämistä. Lisäksi on paljon parempi, että ne jotka tuntevat astian oikeaksi ja perinteiseksi häälahjaksi (koska niitä tuntuu ainakin meidän suvustamme löytyvän), ostavat sitten meille mieluisan astian. Ei siis Taikaa (taas), vaan mieluummin Runoa... :)
Runo Lautanen Kesäsäde
Runo Vati Kesäsäde
Muutamien astioiden lisäksi olemme laittaneen listallemme pääosin ElämysLahjat.fi-sivuston paketteja, kuten sukelluskokeilua ja klassista hierontaa. Suurin osa lahjatoiveistamme on ainakin tällä hetkellä ElämysLahjoista valittuja paketteja. Sen lisäksi, että sieltä löytää lahjoja vähän joka makuun, inspiroi se muutenkin lahjatoiveiden keksimisessä. Olisin halunnut listallemme Teatteripaketin, johon kuului vapaavalintaiset teatteriliput sekä yöpyminen Helsingin keskustan hotellissa buffetaamiaisineen. Sulhaseni mielestä ei kuitenkaan ollut mitään järkeä ottaa pakettia, johon kuuluu hotelliyö Helsingissä, kun pääsemme kotiin Helsingistä niin nopeasti ja helposti. Hän oli siis pelkkien teatterilippujen kannalla. Vaikka en ole ihan samaa mieltä (hotelliyöpyminen ja buffetaamiainen, ei sen tarvitse aina olla viimeiseen asti perusteltua, jos se on hauskaa), luovuin kyseisestä paketista, sillä sain sen ansiosta listalle sukelluskokeilun. Näin päädyin siis lisäämään listallemme pelkät teatteriliput. Sulhanen on meillä sellainen järkiheppu... Hän tahtoo listalle kaikkea sellaista, mitä tulisimme todennäköisesti muutenkin hankkimaan. Uudet kattilat ja hotelliyöpyminen Tallinnassa on vielä ok, mutta kaikesta vähänkin tavallisesta poikkeavasta saan taistella. En kuitenkaan valita (liikaa), sillä niin se meillä toimii. Minä suunnittelen lomat, hän hoitaa arjen... ;)

19.8.2014

Save the Date eli lippuja jaossa!

Kuten monet ovat jo muissa blogeissa nähneet, on hääbloggaajille annettu arvottavaksi lippupaketteja Save the Date -häätapahtumaan, joka järjestetään 8.-9.11.2014 Kaapelitehtaalla. Arvon siis kolme lippupakettia ja jokainen lippupaketti sisältää neljän hengen sisäänpääsyn messuille. Aikaa osallistua arvontaan on la 20.9. asti ja arvonnan suoritan sitä seuraavana sunnuntaina. Paikalle pääsee ilmaiseksi morsiamen lisäksi vaikka kaasot, sulhanen ja/tai morsiamen äiti, tai kenet vain keksitte tuoda mukananne! Osallistua saa tietysti vaikka ei olisikaan morsian, kunhan liput tulevat varmasti käytetyiksi :)

Messut keskittyvät kierrätykseen ja suomalaiseen suunnitteluun. Messuilla järjestetään häätavarakirppis, jonne voi kuka tahansa ilmoittautua myyjäksi. Lisäksi messuilla voi laittaa vanhan hääpukunsa kiertoon. Siellä on siis mahdollisuus päästä eroon hyödyttömäksi jääneestä tavarasta sekä tehdä edullisia löytöjä! Toivottavasti kirppikselle löytyy paljon myyjiä, sillä minulla olisi ainakin vielä kaikenlaista hankittavaa häitä varten! Ja jos tämä tapahtuma järjestetään ensi vuonna, niin ehkä olen itsekin myymässä omia tarpeettomaksi jääneitä hääkoristeitani. Tosin meidän vuoden vaihteen jälkeen juhlittavista häistä on silloin kulunut jo yli puoli vuotta ja on mahdollista, että saan kaupattua häätavarani seuraavan kesän morsiamille... Mutta jos en, olisi tuollainen oikealle kohderyhmälle suunnattu kirppis halpoine pöytineen juuri täydellinen.

Messuilla on tietysti muutakin kuin vain hääkirpputori. Sinne on ilmoittautunut jo useita hääblogeista tuttuja käsityöläisiä ja muita hääalojen osaajia. kuten Videotimo, Revelations ja Trilogia. En aseta arvonnalleni muita pakollisia vaatimuksia kuin tämän blogitekstin kommentoinnin niin, että yhteystiedot selviävät (bloggaajilla riittää, jos yhteystiedot on löydettävissä helposti blogistanne). Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla kommenteissanne:

  1. Minkä alan osaajia toivoisit messuilla näkeväsi? Onko jokin tietty osa-alue, joka mielestäsi jää aina aliedustetuksi häämessuilla tai josta vaan haluaisit nähdä ja kuulla kaiken mahdollisen?
  2. Mikä tuntuu hääsuunnittelussa kaikkein vaikeimmalta? Hääpuvun löytäminen? Aikataulutus? Kutsujen teko? Juhlapaikan valinta? Joku muu? Mikä?
  3. Tuleeko mieleesi joku tietty hääalan toimija, jonka pitäisi mielestäsi osallistua messuille?
Onnea arvontaan! Arvonta loppuu siis la 20.9. klo 23.59. :) Osallistua voi kommentoimalla!

Save the Date!

HUOM! ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

16.8.2014

Kolme maljakollista kukkia

Blogi-hiljaisuutta on ollut taas vähän liiankin pitkään, mutta se tarkoittaa vaan, että olen ollut ahkera hääjärjestelyjeni kanssa ja aikaa muuhun on ollut kovin niukasti! :)

Eniten olen tässä ensi viikolla päättyvän lomani aikana ahertanut kukkakimppuni parissa. Kukkia on nyt kolme maljakollista. Kuun lopussa kaasoni ja morsiusneitoni tulevat kylään ja silloin toivottavasti saamme sidottua niistä jonkinlaisen kimpun. Tai edes päätettyä miten kimppu sidotaan ja mitä siitä vielä puuttuu... Sen pitäisi olla valmis lokakuun puoliväliin mennessä, jolloin otamme ison osan virallisista hääkuvistamme. Stressiä on vieläkin hiukan havaittavissa, mutta kaipa nämä asiat tästä järjestyvät ja valmistuvat ajallaan.
Kukkia kukkakimppuun
Minulla on muutama iso kukka, joista kaksi on hius-/rintakorusta ja yksi tekokukasta valmistettu, ja loput ovat hieman koriste-pompomeja pienempiä, mutta samalla ohjeella tehtyjä kukkia. Näistä isoista kukista ei välttämättä kaikki päädy kimppuun, sillä pienet kukat jäisivät silloin ihan niiden varjoon. Täytyy tosin kysyä vielä apua ja mielipidettä morsiusseurueeltani.
Pompomit ja muut isot kukat
Liikaa taitaa myös olla kimallepahvista tekemiäni pitsikukkia. Niistä kimppuun ei luultavasti tule ainakaan kaikkein isoimmat. Pahvipitsikukkien kanssa samassa maljakossa on myös tekemäni "harsokukat", joita taas voisin tehdä sadoittain lisää eikä niitä silti olisi liikaa. Voi olla että vielä askartelen niitä muutaman, mutta ne ovat melko työläitä. Niiden varret ovat ohuempaa rautalankaa kuin muiden kukkien, niin ohutta että saan sen työnnettyä neulansilmää ja vedettyä pienestä kangaskukasta läpi, pujotettua lankaan helmen ja vedettyä sen taas neulan avulla kukasta läpi. Kyseisten ohuiden metallivarsien kieputtaminen oli paljon tuskallisempaa kuin paksumpien metallivarsien, joten jouduin kysymään apua sulhaseltani. Sulhanen haki porakoneen ja minä sitten pidin pihdeillä varsista kiinni sulhasen kieputtaessa varsia porakoneella. Sulhaseni auttoi myös muiden kukkien kanssa leikaten minulle sopivan kokoisia varsia sekä paksusta että ohuesta metallilangasta, ja lopulta kieputtelimme myös paksumpia metallivarsia porakoneen avulla.
Pahviset pitsikukat ja pienet "harsokukat" (nuo pienet kellertävät ja hankalasti kuvasta havaittavat)
Kolmannessa maljakossa ovat morsiusneitoni virkkaamat pitsikukat sekä sekalaiset pienet ja keskikokoiset hiuskoru-/rintaneula-/rannekorukukat. Kimppua sitoessa täytyy katsoa mitkä kaikki sekalaisista kukista sopivat muun kimpun muutenkin sekavaan tyyliin. Minulla olisi vielä lisää sekalaisia hiuskoruja ym., joista pienellä tuunauksella saisi kimppuun sopivia, mutta voi olla etten jaksa enää tuunata niitä, kun kimppuun on muutenkin jo paljon menijöitä. Laskin kukkia silmämääräisesti ja niitä vaikutti olevan seuraavasti: isoja 10 kpl, keskikokoisia 53 kpl, pieniä 15 kpl ja harsokukkia 41 kpl. Harsokukkien määrä on hieman masentava, silla niitä on määrällisesti monta, mutta tuntuu kuin niitä voisi olla monin verroin enemmän...
Virkatut pitsikukat ja sekalaiset kukat
Loppuviikosta sain sulhaseni vihdoin keskustaan etsimään asunsa puuttuvia osia, kuten liiviä, solmiota, vyötä jne. Sulhanen siinä tuli sitten maininneeksi, että jonkinlainen taskukukka hänellä pitäisi sitten kai olla. En ymmärrä miten en ole tajunnut sitä aiemmin... Se voisi tietenkin olla ihan kukkakaupasta ostettu, mutta en tiedä miten sulhanen siellä pärjäisi, jos ja kun minulla ei sinne ole ainakaan lokakuun kuvauksia varten asiaa. Sulhaselle voisi siis olla helpompaa, että askartelen samalla hänelle jotain pientä, kun yritän saada omaa kimppuani valmiiksi. Silloin hänen taskukukkansa sopisi muutenkin paremmin yhteen morsiuskimppuni kanssa. Tein siis muutaman pienemmän kukan sulhastani varten:
Pieniä pompom-kukkia
Kaikki nuo kukat eivät tietenkään tule sulhasen taskuun (eli siis takin kaulukseen), vaan yhden voisin antaa bestmanille ja ehkä yhdet myös kaasoille, jos he keksivät niille käyttöä. Sulhaselle ajattelin seuraavanlaista settiä:
Sulhasen taskukukka työn alla
Vieheestä käytetään muuten englanniksi termiä boutonniere, jos aiotte hakea inspiraatiokuvia netistä. Pocket flowerilla löytyy myös joitain kuvia, mutta sillä termillä tulee hieman enemmän myös kuvia asian vierestä. Etsin pinterestistä inspiraatiokuvia sulhasen taskukukkaan ja ajattelin askarrella materiaaleistani jotain tällaista (paitsi juuttinarun sijaan vihreää kukkateippiä jne.):
Taskukukka/viehe/boutonniere

8.8.2014

Taas häästressiä!

Häästressi iski! Häihin on noin puoli vuotta aikaa ja jotkut asiat pitäisi saada nyt tehtyä. Tein sulhaselle listan, josta hän näkee, mitkä ovat häittemme kiireellisimmät asiat tällä hetkellä. Niihin lukeutuvat bändin varaaminen, kutsujen teko, tanssituntien varaaminen, morsiuskimpun valmistus jne. Tanssitunnit eivät sinänsä ole pakollisia, sillä olemme ihan kelvollisia valssaajia, mutta haluaisin kuitenkin sellaisille osallistua. En osallistunut lukioikäisenä vanhojen tansseihin vaikka pidänkin paritansseista, joten nyt olisi hyvä hetki päästä hieman treenaamaan asentoa ja askelkuvioita. Bändin varaamisen olisi voinut tehdä jo aiemmin. Monet kesämorsiamet harmittelevat, kun eivät vuosi ennen häitä saa enää haluamaansa bändiä. Meidän häämme eivät ole kuumimman sesongin aikaan, mutta silti... Meillä on enää puoli vuotta aikaa!!! Sulhasen pukeutuminen ja morsiuskimppu eivät muuten olisi niin kiireellisiä vielä nyt, mutta parin kuukauden kuluttua otamme ison osan virallisista hääkuvistamme (tätä ajatellessa stressitasoni vasta nouseekin). Olen nyt sormet verellä pyöritellyt kukkasia ja saanut jopa sulhasen avustamaan. Lisäksi sain helpotuksekseni sulhasen lupaamaan, että voisimme ensi viikolla mennä katsomaan sulhasen asuun täydennystä (kengät, liivit jne.).
Koiraherrasmies valmiina juhliin
Yllä olevassa kuvassa testailemme sulhaseni kanssa, miltä yorkkimme näyttäisi photo booth -rekvisiitan kanssa ja koitamme keksiä, miten saisimme siitä aikaan jotain kutsukortteihimme sopivaa. Pienen terrierin on kuitenkin hieman vaikea ymmärtää, mitä kaikki omituiset rekvisiitat ovat ja miksi muka pitäisi istua paikallaan... Tausta ei tuossa kuvassa ole vielä ollenkaan kohdillaan ja hieman häiritsevää on kuvaan mukaan väkisin tunkevat ihmiskädet. Uskon kuitenkin, että tämä on mahdollista saada toimimaan tavalla tai toisella. Alla hieman askartelemaani photo booth -rekvisiittaa koirallemme:
Koiran photo booth
Hieman vähemmän kiireellisiäkin juttuja olen saanut tässä hoidettua liittyen juhlapaikan koristeluun. Ensinnäkin tulin hankkineeksi Sinä päivänä kun Luoja teki sinut, hän ei muuta tehnytkään -blogin Riikalta kaksi hienoa valosarjaa, jotka sopivat joko ulko- tai sisäkäyttöön. Veikkaan että me laitamme ulos vain ulkoroihuja ja nämä valosarjat sommittelen jonnekin juhlatilaan. Meinasin jo aiemmin hankkia juuri tällaisen valosarjan silloin kun alustavasti suunnittelin valokirjaimiani. Jälkikäteen ajateltuina nämä olisivat olleet kirjaimiini liian isot, sillä näiden led-valot ovat tavallisen hehkulampun näköisiä ja kokoisia. Vaikka Class Ohlsonilta hankkimani valosarjan ledit eivät ole yhtä tyylikkäitä, taitavat ne toimia valokirjaimissa paremmin.
Hankkimani valosarjat
Toinen kiireettömämpi hääkoristeluun liittyvä juttu on kivien kerääminen. Sulhaseni löysi minulle rannan, jolta löytyi hyvin melko pyöreitä kiviä, vaikka ihan sellaisia rantalomilta tuttuja uskomattoman kauniita ja sileitä kiviä on Suomesta melko hankala löytää. Osa kivistämme on tällä hetkellä melko pyöreitä ja osa karkeita peruskiviä. Täytyy pestä ja karsia niistä sopivimmat kivet. Kivet laitan sitten maljakkojeni pohjalle. Kivien alle pystyn piilottamaan mahdolliset rautalankaviritelmät, jos haluan upottaa veteen kukkia ja saada ne näyttämään jokseenkin fiksulta. Pöytäasetelmia ehdin kuitenkin miettiä vielä myöhemminkin. Oli vaan hyvä päästä keräämään kivet ennen kuin ulkona on kylmä ja maa on jäässä.
Kiviä

5.8.2014

Kummituksia lenkkipolulla

Kävi hieman kummallinen sattumus eilen koiraa lenkittäessäni. Kello läheni kymmentä illalla ja olimme matkalla kotiin päin lähistön kapeita hiekkateitä pitkin. Olin tapani mukaan ajatuksissa ja kiinnitin huomiota vastaan kävelevään teinityttökaksikkoon vasta kun he olivat noin kymmenen metrin päässä meistä. Tytöt olivat vaaleita ja melko nuoria teinejä, jotka olivat maalanneet ja naamioineet kasvonsa kummallisesti. Pidemmän tytön kasvot oli peitetty valkoisella maskilla, josta näkyivät vain silmät. Hän talutti lyhyempää tyttöä, jonka silmät oli peitetty ja jonka kasvot oli maalattu kuin häneltä olisi puhkottu silmät. Tämä "sokea tyttö" piti vapaassa kädessään (joka oli siis minun puolellani katua) jotain paperisilppua vähän kuin ojennettuna minua kohti. Katselin heitä kummissani kulmieni alta, mutten perisuomalaiseen tapaan kehdannut avoimesti tuijottaa. He kulkivat ohitseni todella läheltä, "sokean tytön" ilme oli todella jähmettynyt ja taluttaja hieman vilkuili meitä naamionsa takaa. Mietin olivatko tytöt menossa naamiaisiin. Jatkoimme koirani kanssa matkaa ja uteliaana vilkaisen jonkin ajan kuluttua olkani yli. Hätkähdin hieman, kun näin tyttöjen kääntyneen ja jääneen tuijottamaan perääni. Näin kauempaa näky oli hieman karmivampi kuin läheltä, sillä asujen yksityiskohtia ja kömpelyyttä ei niin näkynyt, pelkät hiljaiset, aavemaiset hahmot. Päätin etten katso enää taakseni, sillä tuntui aika todennäköiseltä että he meinasivat lähteä seuraamaan meitä. Koiraani kaksikko ei paljon kiinnostanut ja jatkoimme matkaa ja käännyimme pian risteyksestä kulman taakse, josta tytöt eivät meitä edelliseltä kadulta voineet nähdä. Koirani jäi nuuhkimaan tien reunaa ja ajattelin ihan oman mielenrauhani takia jäädä odottelemaan josko tytöt tosiaan seuraisivat meitä. Hetken kuluttua he tosiaan myös kääntyivät kulman ympäri, tosin tällä kertaa ilmeisesti luullen, että olisimme koirani kanssa jo peloissamme luikkineet karkuun. Sokea tyttö ei ollut enää sokea ja taluttajan naamio oli muuttunut kaulassa repsottavaksi vessapaperikasaksi. Kirosanoja mutisten he luikkivat ohitsemme ja pieni koirani innostui hieman jahtaamaan taluttajaa, jonka olkapäiltä roikkui houkuttavasti vessapaperia. Annoin koiran hieman jahdata, sillä tuommoinen pelottelu on mielestäni inhottavaa (vaikka tuskin leikkisän yorkin jahtaamaksi tuleminen kovin paha rankaisu on). Hetken kuluttua nurkan takaa tuli pari muutakin teinityttöä ja koska he olivat edellistä kaksikkoa nuorempia, mietin olivatko he ehkä saman pelottelun uhreja. Toisaalta he joutuivat niin hämilleen minun ja koirani näkemisestä, joten veikkaan heidän olleen myös pelottelussa mukana, ehkä jonkinlaisena uhreja valikoivana ja kummituskaksikolle kommunikoivana esitiedustelujoukkona (tuskin teinitytöt olisivat niin mielellään kummitelleen esim. poikajoukolle kuin yksin liikkuvalle nuorelle naishenkilölle). Jäi hieman harmittamaan, etten sen kummemmin läksyttänyt tyttöjä, sillä tuollainen pelottelu on mielestäni todella ilkeää ja ärsyttävää. Onneksi sain edes lievästi nolattua heidät. Ja onneksi viimeinen mielikuvani heistä on se, kun he luikkivat karkuun vessapaperit kaulalle eikä se epämääräinen olan yli vilkaistu näky heistä tuijottamassa perääni.
Creepy Girls
Kummituksista huolimatta olen siis käynyt ahkerasti kävelylenkeillä koirani kanssa (mitäpä muuta sitä toisaalta koirallinen voisi tehdä), mutta muu kuntoilu on hieman jäänyt. Näin lomalla en ole jaksanut vaivautua kuntosalilleni, joka on työpaikkani vieressä. Myös lihaskuntoilu kotosalla on jäänyt. Ostin joku aika sitten kirpputorilta piikkimaton, jota olen nyt testaillut. Sekin voisi olla hyvä keino saada itseni huijattua tekemään hieman lihaskuntoa. Ensin huijaan itseni pois perinteisestä löhöämisestä piikkimatolle ja sitten teen pari lankkua. Toinen mielestäni erinomainen kuntoilumetodi on ollut moottoripyörän kyydissä istuminen! Sulhaseni vuokrasi täksi viikoksi pyörän ja olen vakuuttunut siitä, että hyvä asento moottoripyörän kyydissä on vähän kuin hyvä ratsastusasento, ja ratsastuksenhan sanotaan parantavan ryhtiä/lihaskuntoa. En tiedä onko näissä todellisuudessa mitään yhteneväisyyksiä, sillä en ole koskaan ratsastanut, mutta veikkaisin hieman samaa olevan sellaisen istuma-asennon hakemisessa, jossa selkä ei pahasti notkahda kiihdyttäessä. Jokin aika sitten haaveilin, että saisin ostettua moottoripyörän enoltani sulhaselleni huomenlahjaksi, mutta tuskin koskaan saisin pyörää sellaiseen hintaan, että minulla olisi varaa ostaa sellainen yhtäkkiä pieneksi yllätyslahjaksi... Lisäksi kyseessä on niin iso päätös, että sulhanen varmaan haluaa olla mukana moottoripyöräänsä valitsemassa, vaikka tiedänkin enon pyörän olevan hänen mielestään ihan kelvollinen. Olen nyt seuraavaksi sitten pohtinut jonkun superhienon moottoripyörätakin (ja ehkä housujen) hankkimista hänelle. Varmaan olisi parasta, jos hän pääsisi itse sovittamaan takkeja, mutta voin joku juonia jonkun salajuonen tähän ympärille tai sitten vain ideoida takin suurin piirtein ja antaa huomenlahjaksi lahjakortti takin hankkimiseen.