28.11.2013

Näistä on meidän häämme tehty

Olen lisäillyt sivupalkkiin paikkoja, joista olemme esim. hankkineet jotain häihin liittyvää, kuten morsiuspuvun ja sormukset. Periaatteeni on kertoa hieman kyseisestä asiasta ennen kuin lisään linkin (niin kuin loogista on). Kuitenkin tällaiset tuttujen kautta tehdyt "hei voitko sä sitten meidän häihin..?"-pyynnöt haluaisin heti merkitä palkkiin, mutta en vielä kirjoittaa blogimerkintää aiheesta, sillä se ei joko ole vielä ajankohtainen tai täysin varma. Olen mm. kysynyt tuttuani häävalokuvaajaksemme (suostui mutta naureskeli, ettei ole kyllä kalenteriaan suunnitellut vielä sinne asti), toista tuttua leipomaan kuppikakkuja jälkiruokabuffetiimme (koko buffet on vasta täysin ajatuksen tasolla), muutamaa tuttua soittamaan häihin jne. Voi olla että suunnitelmamme vielä muuttuvat näiden suhteen, joten kerron niistä myöhemmin, vaikka olisi tietysti kiva mainostaa tuttuja blogissa.

Lisäsin kuitenkin sivupalkkiin jo yhden häissä auttelevan ystäväni nettisivun, Marjukan maailman. Tämän ystävän kanssa olemme alustavasti sopineet, että hän tekee hääkakkumme koristeen. Hän on myös auttanut ja toivottavasti tulevaisuudessakin auttaa minua hääaskarteluissa. Hän ehti jo tehdä minulle parisenkymmentä virkattua kukkaa täysin pyytämättä. Itse en ole kauheasti saanut vielä askartelun suhteen aikaan, joten pitää kertoa näihin kukkiin liittyvistä suunnitelmista ja muista sitten kun asiat hieman etenee.
Mulla on tuollainen aasi!

Talvihäiden extrahaasteita: talvitakin löytäminen

Aluksi en oikein innostunut talvihäistä, sillä mieleeni tuli heti, että sitten olisi hankittava jonkinlainen turkisbolero. Koska syön lihaa ja elän muutenkin tässä kulutusyhteiskunnassa (enkä ekologisemman elämäntavan omaksuneessa hippikommuunissa tai vastaavassa), en halua mitenkään moralisoida turkiksen käyttöön päätyneitä. Se ei kuitenkaan tunnu omaan tyyliini sopivalta valinnalta. Vaikka paheksuntani kohdistuu lähinnä "laatuturkisten" tehotuotantoon, en ole kovin innostunut tekoturkiksistakaan tai itse metsästetyistä vintage-turkiksista. Ei sillä että nämä jälkimmäiset olisivat mitenkään muita takkeja epäeettisempiä, mutta turkis kuitenkin edustaa minulle eläimiin piittaamattomasti suhtautuvaa kerskakulutusta. Varsinkin jos poseeraan hääkuvissani sulhasen lisäksi koirani kanssa, olisi jotenkin groteskia pitää harteillaan eläintä vaatteena ja kainalossaan eläintä vaatteissa…

Pikkumies valkopunaisessa villapaidassaan
Haluaisin jonkinlaisen sievän, vaalean kangastakin, jota voisin hääpäivän lisäksi käyttää joskus muutenkin. Takin pitäisi olla kuitenkin kunnon talvitakki eikä mikään välikelien kevyt kangastakki. Olisi hyvä, jos takki ei olisi täysin valkoinen, vaan ehkä morsiuspukuni vyön värinen (myyjä sanoi väriksi parisian, jonkinlainen beige värisävy se tuntuu olevan). Takeissa, joita olen googlettamalla löytänyt, on  monesti turkissomisteita, mutta näiden sijaan tahtoisin mieluummin pitsiä tai pitsimäistä neuletta. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Kangastakki pitsillä

Kangastakki metallinapeilla
Kangastakki turkissomisteella
Tällä hetkellä suunnitelmissani on suurin piirtein olisi seuraavanlainen takki, jota kuitenkin haluaisin muokata yllä kertomani mukaan eli väri olisi muu kuin valkoinen ja turkissomisteiden sijaan olisi pitsiä (ja ehkä yläosassa voisi kauluksen sijaan olla huppu..?):
Valkoinen kangastakki
Kaikki googlen kuvahaulla löytämäni takkivaihtoehdot ovat myynnissä aasialaisissa verkkokaupoissa. Miksi on niin hankalaa löytää Suomesta tai edes Euroopasta sitä mitä haluaa? Mieluiten ostaisin takkini kaupasta, jossa pääsen sovittamaan sitä ja tutustumaan sen materiaaleihin sekä laatuun. Toisiksi mieluiten tilaisin laadukkaaksi uskomani tuotteen paikasta, jonka hintaan ei tarvitse lisätä tullimaksuja. Olen hieman jo kierrellyt vaatekauppoja ja koittanut etsiä sopivanlaista takkia, mutta mitään oikean tyylistä tai väristä ei ole löytynyt. Pitää ehkä siirtyä kalliimpiin liikkeisiin ja elätellä toivoa hyvistä joulunjälkeisalennuksista.

Kysyin vaatetusalalla työskentelevältä tutultani, mitä talvitakin teettäminen maksaisi. Hän sanoi laskuttavansa sellaisesta 300–600 € ja tähän päälle tulisivat vielä materiaalikustannukset. Takin teettäminen ja tutun käsityöläisen tukeminen olisi ihanaa, mutta tuskin mahtuu budjettiimme. Voisin myös toki tilata takin Etsyn kautta. Sieltä löytyy kivan näköisiä takkeja vain 50–100 € hintaan, tosin niistäkin (lähes) kaikki ovat aasialaisia, joten lähetyskulut ja tullimaksut saattavat lisätä hintaa ikävästi. Hieman ehkä hävettäisi ostaa takki joltain muulta käsityöläiseltä kuin tältä tuttavaltani, mutta en vain pysty laittamaan muun häärahanmenon lisäksi lähes tuhatta euroa takkiin. Tässä muutamia löytämiäni Etsy-vaihtoehtoja:
Pitkähelmainen kangastakki
Kangastakki tekonahkahihoilla
Kangastakki röyhelökauluksella
Kangastakki tuplanappirivillä

26.11.2013

Morsiuspuku löydetty! :)

Aloitin morsiuspuvun etsinnän hyvissä ajoin, sillä ensimmäisellä morsiuspukukierroksella kävin kaasojeni kanssa jo syyskuussa, vaikka häihini oli tässä vaiheessa noin 1,5 vuotta aikaa eikä häiden ajankohta ole oikeastaan vieläkään ihan kiveen hakattu. Halusin kuitenkin tehdä ensimmäisen katsastusreissun ajoissa sen vuoksi, että olin mennyt mainitsemaan äidilleni tukholmalaisesta Bridal Outlet -liikkeestä ja äitini yhtäkkiä keksikin, että reissun tähän outlettiin voisi yhdistää hänen lokakuiseen työreissuunsa. Koska kyseinen morsiamen äiti on melko jääräpäinen sille päälle sattuessaan. Halusin siis olla erittäin hyvin valmistautunut, jos äitini matkalla saisi jostain puvusta itselleen päähänpinttymän, etten tulisi heikolla hetkellä hyväksyneeksi keskinkertaista morsiuspukua, jonka hankkimista katuisin.

Kierros 1

Syyskuisena lauantaina suuntasimme sitten Helsinkiin morsiuspukuja sovittamaan. En ollut varannut sovitusaikaa minnekään, mutta se ei vierailemissani liikkeissä tuntunut kauheasti haittaavan. Aloitimme morsiuspukukierroksen Seremoniasta, sillä olin kiinnostunut heillä myynnissä olevista Pronovias-morsiuspuvuista. Osa Pronoviaksen tuotannosta saattaa olla budjettiamme kalliimpia, sillä olen valmis kuluttamaan morsiuspukuuni enimmillään noin tonnin. Pronoviaksella tuntui olevan haluamani kaltaisia kauniita, tyylikkäitä pitsipukuja. Ainuttakaan Pronoviaksen morsiuspukua en kuitenkaan siellä (tai muualla sen jälkeen) sovittanut. Ensimmäinen morsiuspuku, jonka laitoin päälleni, oli Eglantine Creations:in Adage. Tunsin oloni kiusaantuneeksi ja mietin, onko valkoinen morsiuspuku sittenkään se minun juttuni. Tai pitkähelmainen juhlapuku ylipäätään. Tunsin itseni jotenkin mekkoon puetuksi pikkupojaksi, mikä johtunee kyseisen puvun yläosasta, joka ei mielestäni ollenkaan imartele yläkroppaani, vaan vetää sen ihan litteäksi. Tai se nyt oli oma mielipide; kaasojen mielestä en näyttänyt pojalta… Seuraavaksi sovitin erästä Maggie Sotteron morsiuspukua ja yhtäkkiä aloinkin taas lämmetä koko morsiuspukuajatukselle. Koitin vielä muutamaa muutakin pukua Seremoniassa, mutta tämä toisena sovitettu sieltä jatkaessa enimmäkseen pyöri päässä.

Seremoniasta lähdimme kulkemaan länttä kohti ja pysähdyimme seuraavaksi Juhla-asussa. Liike oli melko pieni ja morsiuspukuja oli vähän. Hieman kummastutti, ettei täällä käytetty sovitushuppua kuten Seremoniassa, mutta enemmän liikkeitä kiertäessäni huomasin, että niiden käytännöt poikkeavat melko suuresti toisistaan. Koitin muutamaa pukua, mutta jatkoimme pian Morsmaikkuun, jossa oli isot alennukset loppuunmyynnin vuoksi. Morsmaikun puvut ovat ihania ja uniikkeja, mutta tyyliltään hyvin erilaisia kuin mitä etsin. Koitin taas muutamaa pukua, mutta jatkoimme melko pian matkaa. Seuraavaksi päädyimme nurkan takana sijaitsevaan Boutique Sanjaan, jossa muuttomyyntialennuksella. Sanjassa koitin useampaa Avenue Diagonal:in morsiuspukua, joista pidin kyllä paljon, mutta se Maggie Sotteron puku pyöri mielessä… Lopuksi käväisimme vielä Kaunis Morsian –putiikissa, mutta heidän valikoimaansa oli vasta 2014-malliston myötä tulossa haluamani kaltaisia pitsipukuja. En siis siellä sovittanut ainuttakaan pukua.

Kierros 2

Seuraava morsiuspukureissumme suuntautui sitten Tukholmaan, jonne lähdin kaasojeni ja äitini kanssa. Olin jo Bridal Outletin nettisivujen kautta tutustunut heidän morsiuspukuvalikoimaansa ja pakko sanoa, etten oikein löytänyt sieltä mitään unelmapukuehdokasta… Olin aluksi intoillut, että löytäisin heidän kauttansa jonkun sovittamistani ja tykkäämistäni puvuista outlet-hintaan, mutta he eivät myy kuin ”merkittömiä” pukuja. Liikkeestä löytyi kyllä muutama ihan sovituskelpoinen morsiuspuku, mutta ei silti ollut pienintäkään mahdollisuutta, että olisin ostanut esim. äitini suosikiksi muodostuneen pitkähihaisen pitsimorsiuspuvun. Jotenkin se visio juuri minulle sopivasta morsiuspuvusta oli alun perinkin hyvin vahva ja se on vain vahvistunut sovitusten myötä. Morsiuspukuliikkeissä tekee oikein mieli alkaa pahoittelemaan, että ei näissä teidän puvuissa mitään vikaa ole, mutta…
Kate
Kävimme myös Hornsgatanilla sijaitsevassa Stockholm Brud& Fest-liikkeessä, jonne kaasot ja äitini johdatin kadun varrella sijaitsevien mielenkiintoisten second hand-putiikkien vuoksi. Morsiuspukuliikkeitä kun Tukholmasta tuntuu löytyvän useita. Brud & Fest:ssä oli hauska lappusysteemi, jossa morsiamelle annettiin neljä numerolappua, joilla sovitukseen haluttavat puvut merkittiin. Tähän en ole Helsingin-kierroksillani törmännyt. Myyjä toki toi sitten muutaman oman ehdotuksensa sovitukseen, kun oli saanut käsityksen etsimäni puvun tyylistä. Pidin kovasti erään sovittamani puvun v-aukkoisesta kaula-aukosta, mutta puvussa oli aivan liian paljon helmaa (muistaakseni puku oli White One - Jaida). Sitä oli erittäin hankala saada päälle edes myyjän avustuksella ja helman raskaus tuntui jokaisella ottamallani askeleella. Vaikka liikkeessä oli ihania pukuja, ei mitään ”aivan pakko saada”-pukua löytynyt.

White One - Jaida

Kierros 3

Kolmannella morsiuspukukierroksella ei sinänsä olisi ollut mitään kiirettä, vaan olisin rauhassa voinut odotella vuoden 2014 mallistoa, jossa kuulemani mukaan on enemmän etsimäni kaltaisia pitsimorsiuspukuja, tai vaikka odotella 2013-malliston poistomyyntialennuksia. Ongelmani oli oikeastaan se, että se sovittamani Maggie Sotteron morsiuspuku on vuoden 2013 mallistoa, eikä kenelläkään ollut tietoa, kuinka kauan se on vielä myynnissä. Sotteron morsiuspukumallistot ovat yleensä hyvin pitkään myynnissä, kun taas jotkin muut morsiuspukuvalmistajan ovat paljon säntillisempiä vetämään vanhat mallistonsa pois markkinoilta. Mutta poikkeuksena näihin säntillisiin tapauksiin, Sotteron malliston myynnin loppumisesta ei ennalta tiedoteta. Katselemani Maggie Sotteron puku saattaisi siis hyvin olla myynnissä vielä hääpäivänänikin tai se saattaisi vuodenvaihteen jälkeen vähin äänin hävitä kaupoista. Tämän vuoksi tahdoin joko löytää paremman morsiuspuvun tai ostaa suosikkini ennen kuin on liian myöhäistä.
Tällä kertaa varauduin kierrokseeni Helsingin morsiuspukuliikkeissä paremmin kuin edellisellä kerralla ja soittelin liikkeisiin jo alkuviikosta kysyen sovitusaikaa lauantaille. Asiat eivät yhtäkkiä olleetkaan niin helppoja kuin ensimmäisellä kierroksella oli vaikuttanut. Tarkoitukseni oli kiertää tällä kertaa Kampin matkakeskuksen pohjoispuolella sijaitsevia liikkeitä, mutta moni liike pahoittelee lauantain sovitusaikojen olevan jo varattuja. Olisin halunnut käydä mm. Lavem by Muotitalo Tyynelässä ja Stockmannin morsiuspukuosastolla, mutta näihin ajat olisi pitänyt varata huomattavasti aiemmin. Sain kuitenkin sovitusajan Vip-Juhlapukuun ja Zazabellaan. Lisäksi ilmoitin Seremoniaan, että tulisimme iltapäivällä katsomaan ainakin sitä aiemmin sovittamaani Maggie Sotteron suunnittelemaa pukua, jotta kaverini, joiden kanssa olin tällä kertaa liikkeellä, näkisivät sen myös.
Vip-juhlapuvuissa meidät laitettiin heti sisään astuttuamme vetämään valkoiset hanskat käteen, jotta emme likaisi tai rikkoisi katsomiamme pukuja. Sovituksessa oli käytössä sovitushuppu ja hieman omituisen tuntuinen tapa pyyhkiä kainalot kosteuspyyhkeellä. Emme löytäneet liikkeestä mitään suosikkipukuni kanssa kilpailukykyistä morsiuspukua, vaikka muutamia hienoja pukuja sovitinkin, joten jatkoimme matkaa Zazabellaan. Zazabellassa ei ollut käytössä sovitushuppua tai muitakaan edellisen liikkeen varotoimenpiteistä. Muutamaa morsiuspukua sovitettuani alkoivat sovitusta seuraavat yhteen ääneen sanoa, että tuo se nyt on, tuo on se oikea. Morsiankin oli ihan kyyneleet silmissä ja totesi tämän todellakin olevan se oikea ja myyjäkin sanoi olevansa ihan liikuttunut. Valitettavasti tämä onnenhetki koettiin viereisen pukukopin morsiusseurueessa, joka oli ihastunut kuuleman mukaan ensimmäisen vierailemansa morsiuspukuliikkeen ensimmäiseen sovitettuun pukuun. Heiltä loppui morsiuspuvun etsintä siihen. Olen kyllä hieman hämmentynyt niistä kyynelistä, sillä luulin teatraalisten ”se oikea puku”-kohtausten olevan enemmän hääohjelmissa ja jenkeissä tapahtuva juttu. Itse en saanut kavereistani puristettua muunlaisia kommentteja kuin ”no toi on kyllä ihan kiva” ja ”miksi tuossa on tuollaisia hapsuja hihansuussa?” Muutamia ”ihan kivoja” pukuja Zazabellastakin siis löytyi, mutta jatkoimme kuitenkin matkaamme seuraavaan kohteeseen.
Sincerity ja Agnes
Ennen Seremoniaan menoa päätimme käväistä Stockmannilla katsomassa, olisiko sovituksessa sittenkin tilaa. Ei ollut, joten jäimme sinne hetkeksi ihan vain selailemaan morsiuspukukuvastoja ja ilmeisesti myös kaverini sai siinä määriteltyä unelmapukunsa, vaikka ei ollut asiaa aiemmin edes ajatellut. Jatkoimme Stockmannin kenkäosastolle, josta en löytänyt yhtään mitään sopivaa, edes suuntaa antavaa. Veikkaan edessä olevan kohta jonkinlainen kenkäkriisi. Kävelimme siis vihdoin Seremoniaan ja otimme sovitukseen sen johon olin ensimmäisellä morsiuspukukierroksellani tykästynyt. Kaverini sanoivat heti, että kyllä tuo on kaikkein paras. Itse taas jahkailin, että mikä tässä muka niin suuresti eroaa muista sovitetuista, vaikka toisaalta olin kyllä myös hieman kyseisen puvun lumoissa. Mutta en oikein keksinyt mitään järkisyytä sille, miksi haluaisin juuri kyseisen puvun. Yläosa oli erimallinen kuin mitä olin ajatellut ja helman pitsit muuttuivat pelkäksi tylliksi alaosaa kohti edettäessä. Pisin kovasti puvun vyöstä, mutta saahan niitä vastaavia vöitä ostettua tai tehtyä muihinkin pukuihin. Kaverini vakuuttelivat, että muita pukuja ei kannata enää harkita. Mielessäni käväisi jopa, että he haluavat vain lopettaa pukukierrokset ja jahkailuni lyhyeen… ;) Kyselin heiltä, että missäs sitten ne huokailujen säestämät kyyneleet ja hysteerinen ”tämä on nyt se oikea”-vouhotus, mutta ilmeisesti saan tulla toimeen ilman niitä. Kävimme tästä muutaman päivän kuluttua äitini kanssa vielä katsastamassa puvun ja laitoimme sen tilaukseen maksaen puolet morsiuspuvun hinnasta. Loppusumman maksan noin 4kk kuluttua noutaessani pukua liikkeestä. Veikkaan että puvun saatuani pyydän kaasoni tai kaverini säännöllisesti kylään ties millä verukkeella ja laitankin heidät nyörittämään pukuni, jotta voin ihastella ihanaa morsiuspukuani… J
Maggie Sottero - Sonja

20.11.2013

Hiuskoruarvonta White & Knight -blogissa

Tähän alkuun voisin kertoa, että maksoin juuri käteisrahan morsiuspuvusta! Puvun toimitus liikkeeseen kestää yleensä noin 4kk, minkä kuluttua käyn sitten maksamassa loppusumman ja tuon pukuni kotiin häitä odottelemaan! :) Lisää morsiuspuvusta ja sen hankinnasta piakkoin.
Morsiuspukuni kuitenkin liittyy White & Knight -blogin hiuskoruarvontaan siinä mielessä, että etsin pukuni koristevyöhön sopivaa hiuskorua ja siellähän se olisi yhtenä mahdollisena palkintona hiuskoruarvonnassa. Vertailua varten pukuni vyökoriste:
Morsiuspuku vyökoristeineen
Ja White & Knight -blogista löytyvä Ninkan hius-/pukukoru:
Hiuskoru, White & Knight
Hiuskoru, White & Knight

14.11.2013

Juhlapaikan koristelu

Suunnitelmani juhlapaikan koristelusta sopisivat varmaan parhaiten latohäihin:

Latohäätunnelmaa, Bridal Musings

Kattokruunu latohäissä. Jeanie Rhoades
Vihreästi koristellut latohäät, Green Wedding Shoes

Sellaisia on vaan melko hankala järjestää talvella... Lisäksi juhlapaikkaan pitäisi mahtua noin 80 vierasta, siellä juhlimisen pitäisi olla mahdollista huonojalkaisille mummeleillekin, pöydät ja tuolit isolle väkimäärälle olisi hyvä löytyä paikan päältä ja vessoja voisi olla riittävästi. Morsian ei tahdo odotella vessan oven takana, varsinkaan kuin puvusta ulos kuoriutumiseen voi (pienessä humalatilassa) mennä hieman aikaa. Joten en voi muuta kuin hylätä latohää-vaihtoehdon.

Itse tykkäisin juhlapaikkana myös tehdasmaisista tiloista, kuten Suvilahden Kattilahallista tai Teatteri Toivon tiloista Hietalahden vanhalla telakka-alueella. Harmi vaan ettei sulhanen ole tällaisista tiloista kovin innostunut. Teatteri Toivolta kuitenkin mielenkiinnosta tilavuokraa kyselin, mutta heiltä ei voi tiloja vuokrata kovinkaan kauas tulevaisuuteen eli käskivät kysellä uudestaan, jos vielä ensi syksyllä (vajaa puoli vuotta ennen häitä) on juhlatilalle vielä tarvetta. Lisäksi Teatteri Toivossa ei löydy tarvittavaa määrää pöytiä.
Steampunk, Cottage Caboodle
Tämän hetken realistisista juhlapaikkavaihtoehdoista suosikkini on Agroksenmäen holvikellari. Se ei ole vaihtoehdoistamme halvin, mutta ihana. Ja ihanan joustavan ja avuliaan oloinen! Agroksenmäen holvikellarin yhteydessä toimii myös jonkinlainen kaluste- ja lavastevuokraus, josta saa vaikka isoja lattiakynttilöitä tai vaikka baaritiskin vuokrattua häihinsä. Agroksenmäen kiviseinäisestä, kellarimaisesta tilasta saisi varmasti koristeltua upean, häihimme sopivan juhlatilan. Ja tilaahan siellä myös on: paikka soveltuu hyvin 70-150 hengen häihin. Siellä olisi siis hyvin tilaa ruokapöytien lisäksi buffetpöydälle, photoboothille, esiintymislavalle, tanssilattialle jne.
Agroksenmäen holvikellari, Janne Miettinen
Olen jo koonnut ostoslistaa asioista, joita juhlapaikkani koristeluun haluaisin hankkia, vaikka itse paikka onkin vielä päättämättä ja varaamatta... :) Pallovalot tuntuvat olleen jonkinlainen blogimaailman trendi jo jonkin aikaa ja kovin sieväthän ne ovat. Vertailin hintoja ja tilasin lopulta 2kpl 35:n lampun pallovaloja La Case de cousin Paul:n nettikaupasta Ranskasta. Aluksi mietin Happy Lights-merkkisten pallovalojen tilaamista Belgiasta, mutta postikulut olisivat jostain syystä tulleet huomattavasti kalliimmiksi. Muuten liikkeiden tuotteet, konsepti, nettiputiikit ja hinnat ovat lähes identtiset. Pallovaloissa on ikävää ainakin se, että ne on toteutettu sarjankytkennällä eli kuten vanhat jouluvalot. Jos siis yksi lamppu menee rikki, kaikki sammuvat. Tästä päästään saman tien pallovalojen toiseen huonoon puoleen eli ledit on melko työlästä tunkea pallojen sisään. Palloissa on valmiit reiät, mutta näitä pitää ohjeidenkin mukaan leventää saksilla noin sentin mittaisiksi. Ei kannata tehdä niin kuin minä ajattelemattomana tein ensimmäisen pallon kohdalla eli tehdä palloon 1cm pyöreää reikää vaan kannattaa vaan tehdä 1cm leveä viilto pikkureiän kohdalle. Nyt minulla on muuten pätevät valot, mutta yksi typerä pallo, joka meinaa koko ajan tippua. Täytyy vielä lisätuunata kyseistä palloa. Mutta se erityisen huono juttu pallojen asettamisessa paikoilleen on siis se, että pallojen poiskeplottelu ja takaisinpusertaminen on ikävä lisätyö jo muutenkin työlääseen ledien läpikäymiseen tilanteessa, jossa yksi ledi on rikki/loppuunpalanut ja kaikki ledit ovat pimeinä.
Pallovalot, Les maisons de Béa
Koska pallovalot eivät selkeästi ole mitään huipputeknologiaa, vaan melko tavanomaiset ledivalot, joiden päälle pujotetaan kovetetut kangaspallot, mietityttää vastaavanlaisten valojen askarteleminen itse. Olen muutenkin ajatellut tehdä koristeeksi muutaman ilmapallon avulla muotoonsa kovetetun pitsikangaspallon koristeeksi, joten voisihan niiden yhdistämistä ledivalosarjaan harkita. Kunhan ei saa aikaan käristyneiden pitsipallojen ja kemikaalien hajua juhlapaikalle tai pahimmassa tapauksessa tulipaloa. Teollisesti valmistetuissa pallovaloissa on se etu, että joku muu ottaa riskin valojen paloturvallisuudesta. Vaikka tuskin ledit kovin lämpiminä palavat..?
Pitsipallot, Favim
Rustiikista tunnelmaa juhlapaikalleni saisin varmaan koristeellisilla oksilla. Talvella tuskin löydän mitään missä on näin sievät oikeat kukinnot, joten oksien näyttävyys menisi enemmän askartelujutuiksi. Pitäisi muutenkin selvittää minkälaisia kukkia juhlapaikan koristeluun on talvella mahdollista hankkia. Hieman pelkään, että käsittelyssäni koristeoksista tulee pikkulasten kouluprojektin kaltaista jälkeä...

Koristeoksia, Elämäni Päivä
Korkeat lasioksat kelluvine kynttilöineen ja koristeoksineen ovat aivan ehdottomat koristeet häihini! Ovatkohan nuo jääpaloja, mitkä lasiastioissa kelluvat oksien joukossa? Olen jo ehtinyt katsella, että ainakin Ikeassa myydään oikeanlaisia lasiastioita (CYLINDER, Ø16cm/h68cm, 19,90€ ja CYLINDER Ø5cm/h12cm + Ø7cm/h20cm, 7,99€). Kalliitahan niistä kyllä tulee, jos jokaiseen pöytään pitäisi saada useampi tällainen 80 hengen juhlissa... Ja nuo pienemmät Ikea-maljakot ovat kyllä niin pieniä, että en ole varma saako niihin mitään järkevää mahtumaan.
Kellukynttilät, Centro Garden
Yksi vaihtoehto olisi tietenkin ostaa kelluvia kynttilöitä, mutta jotenkin minua viehättää nyt ajatus näistä Finnmarin lasisista ja kelluvista tuikkukynttiläalustoista:
Kelluva tuikkualusta, Finnmari

Olin ajatellut, ettei juhliin tulisi boolia, mutta Finnmarin hanallinen juoma-astia on vain niin ihana. Olin laskevinani aiemmin, että noilla mitoilla astiaan mahtuisi jopa 9 litraa boolia. Lisäksi tuollaista hanatonta astiaa voisi käyttää karkkiastiana, jos järjestämme juhliimme karkkibuffetin. Tosin ei varmaan tuota 9 litran astiaa, vaan ehkä mieluummin tuota pienempää.

Lasiastioita, Finnmari
Finnmari myy myös ulkotulia, joita toki olemme talvihäihimme hankkimassa, mutta en tiedä Finnmarin hintaa. Saatamme siis ostaa jotain nyt Tiimarin konkurssimyynnistäkin. Itse tehty jätkänkynttiläkin olisi todella hieno koriste talvi-iltaa valaisemaan.
Ulkotulia, Finnmari
Tällaisen Coca-Cola-laatikon tahtoisin kovasti juhlapaikalleni koristeeksi, vaikka en oikein tiedä, mitä sillä/sellaisilla tekisin. Voisihan siinä tietenkin säilyttää juomia (aika looginen vaihtoehto). Pitopalvelu voisi vaikka sellaisilla hakea lisää juomia jääkaapista olettaen, että juomia ei tarjota suoraan kylmästä niitä tarvitseville. Ja toisaalta miksi juomia ei sitten haettaisi suoraan kylmästä..? Ainakin kaverini häissä juomat, joita ei suoraan kaadettu lasiin, haettiin itse jäillä täytetystä tynnyristä pihalta. Toinen keksimäni käyttötarkoitus laatikolle on sijoittaa se lahjapöytään pitämään annetut lahjat pöydällä ryhdikkäästi.
Coca-Cola-laatikko, Santa Barbara Chic
Käyn aina välillä Indiskassa pyörimässä ja ihastelemassa sen sisustustavaran värikkyyttä. Olisi hauska tuoda muuhun juhlapaikan koristeluun värikkyyttä esim. alla olevan kaltaisilla lyhdyillä. Tosin värin lisääminen pitäisi olla vasta viime hetken juttuja, jos eteen tuleekin jotain, jonka väriin ei yhtä helposti voi vaikuttaa kuin esim. lyhtyjen väriin.
Turkoosi lyhty, Indiska