30.12.2013

Morsiamen talvitakki

Seuraavan postaukseni piti kertoa siitä, kuinka etsin ja tilaan itselleni talvitakin netistä, todennäköisesti Etsyn kautta Kiinasta. Sitä ei sitten tulekaan, sillä suostuin äitini kanssa Helsinkiin jouluostoksille ja nyt minulla on uusi vaalea villakangastakki. Tämä tuli niin äkkiä, että jäi pieni epäilys päälle... Oliko tämä nyt hyvä ostos? Entä jos jossain olisi ollut parempi? Toisaalta takki on hyvä ja laadukas, ja sitä voi käyttää muutenkin kuin vaan häissä. Hinta ei ollut kauhean paha (alunperin 229€, alennuksessa hieman alle 200€) ja se ei lopulta kirpaissut omaa talouttani ollenkaan, sillä äitini halusi maksaa sen. Vastaavaa olisi ollut erittäin hankala löytää turvautumatta kiinalaisiin käsityöläisiin, sillä oikean väristä ja mallista talvitakkia on erittäin hankala löytää. Vaalea väri, levenevä, kellomainen helma ja tyköistuva vyötärö eivät tunnu olevan kovin suosittuja ominaisuuksia kangastakkimarkkinoilla.
Helsingin jouluvalot (mihin asti ne ovat vielä esillä?)
Aloitimme Helsinki-kierroksemme itse asiassa Villisilkistä, josta ostimme kevyttä, 3 metriä leveää harsokangasta 1,5 m verran (hintaa noin 30€). Olin nimittäin morsiuspukuani sovittaessa ihastunut yksinkertaiseen, maahan asti ulottuvaan huntuun, joka Sermoniassa maksoi 150€. Olin ajatellut ostaa sen, sillä hankkiessani morsiuspukuni sieltä saan samalla liikkeeseen 100€ lahjakortin. Äitini ei kuitenkaan kestänyt sitä ajatusta, että huntuun laitettaisiin niin paljon rahaa, varsinkin kun haluamani huntu on pelkkä kampaan kiinnitetty pitkä, ohut harsonpala ilman reunapitsejä tai muita hienouksia. Huntu täytyy siis askarrella itse... Täytyy morsiuspukua hakiessa hieman tutkailla, miten kyseinen huntu on oikein kampaan taiteiltu, sillä se ei mielestäni ollut mitenkään taiteltu. Onko se sitten suoraan reunasta kammassa kiinni ja miten siitä on saatu siistin näköinen? Täytyy samalla miettiä, mihin sitten sen satasen laitan. Toki sulhasen liivi ja solmio ovat hankintalistalla, mutta löytyykö tuolta sitten halutunlaista ja halutulla hinnalla..?

Villisilkistä päädyimme Forumin Ajattareen. Sieltä löytyi jokseenkin halutun tyylisiä takkeja vain kahta eri mallia. Toisesta ei ollut oikeaa kokoa ja se oli muutenkin ihan väärän värinen. Toisesta löytyi vaalea/beige versio, mutta se ei vielä ihan vakuuttanut, joten jatkoimme matkaa. Jatkoimme matkaamme Stockmannille, josta ei löytynyt yhtään mitään. Muutamaa arvotakkia koitin kokeilumielessä päälleni, mutta turhaan. Kuljimme Stockmannilta Aleksanterinkatua pitkin Jokiseen. Siellä löysin sovitettavakseni useampia takkeja, tosin vain yhden täydellisen mallisen. Tämä täydellinen prinsessamallinen kangastakki oli Erich Fend -merkkinen ja oikein alennuksessakin. Mutta (koska aina tuntuu olevan joku mutta) takkeja ei ollut kuin mustana. Tämä oli kauhea dilemma: täydellisesti istuva takki ja vain siinä värissä, jota minun ei ehdottomasti pitänyt ostaa. Tuskaisen pohdinnan jälkeen jätinkin sen ostamatta. Pyörähdimme vielä Aleksi 13:ssa katsomassa sopivia takkeja ja kenkiä löytämättä kumpiakaan.
Ajatar, Teresa Tardia
Jokinen, Erich Fendi (ei taida olla täsmälleen se sovittamani)
Olimme molemmat lähdössä omiin suuntiimme Leppävaarasta, joten pysähdyimme kotimatkalla vielä Sellossa ja kävimme Sellon Jokisessa. Siellä ei ollut myynnissä sovittamaani ihanaa Erich Fendin takkia, mutta siellä oli yksi hyvä vaalea Barbara Lebekin takki. Se oli oikean kokoinen ja värinen, siinä oli kellomainen helma ja istuva vyötärö. Olin oikeastaan epäileväinen vain napituksesta ja hupusta. Ensinnäkään hunnullinen morsian ei kai tarvitse huppua ja toiseksi huppu teki yläosasta erikoisen näköisen. En ollut varma tykkäänkö siitä. Parempaa tuskin löytäisimme muualta kuin Kiinasta tilaamalla ja silloin en voisi sovittaa takkia etukäteen enkä tiedä olisivatko materiaalit yhtä laadukkaita. Joten päätin tykkääväni takista. Sitä voi vielä personoida vaikka vyöllä. En tiedä pitäisikö hakea inspiraatiota katselemalla tykkäämieni takkien kuvia Esystä vai unohtaa Etsyn takit nyt, kun takki on jo ostettu... Mutta nyt voin alkaa miettiä talvikenkiä, kun takki on hankittu!
Ostettu Barbara Lebekin takki
(pikkukoira olisi tahtonut maistella takkia ja huntuharsoa, joten joutui kuvan ajaksi kainaloon)

29.12.2013

Vielä vähän haasteisiin vastaamista :)

Morsian ja sen kaaso olivat haastaneet minut jo joskus marraskuussa, enkä ollut ollenkaan huomannut! Koska vastasin vasta vähän aikaa sitten vastaavaan haasteeseen, en aio tehdä kaikkia haasteen vaiheita. Vastaan vain näihin morsiamen ja sen kaason kysymyksiin:

1. Oletteko valinneet jo hääkakun?
Emme ole. Kakut ja muut leivonnaiset eivät ole minulle kauhean tärkeitä, enkä usko kauheasti pitäväni kakusta oli se sitten kuinka hyvä tahansa. Sulhanen siis saa kakun valinnan täysin harteilleen. Jotain chili-suklaakakkua sulhanen on jo ehtinyt ainakin ihailla.
Iittala Kastehelmi
2. Lähdettekö häämatkalle heti häiden jälkeen vai vasta myöhemmin?
Varmaan myöhemmin. Haluan kyllä heti häiden jälkeen vähän lomailla, ja ehkä saan sulhasen suostumaan parin yön kylpylälomailuun tai muuhun kotimaanreissuun. Pidemmälle reissulle ehkä sitten kesällä (häiden ollessa talvella).

3. Missä kaikessa kaaso(t) ja bestman(it) ovat apuna?
Bestmanit tuskin kauheasti osallistuvat. Saavat toki auttaa, mutta en usko sulhasen samalla tavoin kavereittensa kanssa tulevista häistä intoilevan, kun taas itse olen jo useamman kerran raahannut kaasoja ja morsiusneitoja ostosreissuille. Kaasoni (ja morsiusneitoni) ovat mukana niin paljon kuin haluavat ja ehtivät. Vastuutehtäviä en varmaan heille kauheasti jaa, mutta mukaan ostosreissuille olen pyytänyt ja tulen varmaan pyytämään jatkossakin.

4. Mitä toivotte häälahjaksi?
Tietysti raha häämatkaa varten kelpaa. Kauheasti tavaraa meiltä ei puutu vähän vajaan 10 omillaan asutun vuoden jälkeen... Jos joku haluaa välttämättä tuoda astioita, niin sitten vaikka Iittalan Ultima Thulea tai Runoa. Tai sitten jotain hyödyllistä, kuten saumurin tai höyryimurin.
Iittala Runo 
5. Missä teidät vihitään?
Mitään ei olla vielä varattu, mutta ehkä/kenties/todennäköisesti Otaniemen kappelissa.

6. Lukevatko häihin tulevat vieraat blogiasi?
En ole kenellekään tutulleni kertonut hääblogistani, mutta löytyyhän se toki netistä, joten se on kenen tahansa luettavissa.

7. Tullaanko teidän häissä kuulemaan elävää musiikkia?
Todennäköisesti. Ehkä useampia tuttavista koostuvia kokoonpanoja, mutta ihan kunnon bändejä siis, ei mitään "setä kerran näki lapsuudessaan kitaran ja voisi nyt vähän kokeilla" -viritelmiä.
Iittala Ultima Thule
8. Paljonko häissänne tarjoillaan alkoholia?
Ei liikaa, sillä rahaa on rajallisesti ja ei siellä kenenkään tarvitse olla räkäkännissä. Alkumaljat + ruokaviinit + pari olutta/siideriä/boolilasillista.

9. Aiotteko itse esiintyä häissänne?
Ehkä. Uskon että sulhanen innostuu ainakin jonkun bändin kanssa soittelemaan. Itse en tiedä uskallanko lavalle astua... Tavallaan haluaisin, mutta toisaalta jännitän ja kammoan sellaista ihan hirveästi. En välttämättä halua olla koko hääpäivääni sen takia vatsa sekaisin, joten... Katsotaan...

10. Miten päätitte hääpäivänne?
Hääpäivää ei ole vielä tarkemmin päätetty. Talveen päädyimme hieman yllättäen, sillä en ollut asiaa pahemmin ajatellut, mutta jotenkin olettanut juhlivani kesähäitä. Kuitenkin kynttilävalaistus alkoi houkuttamaan. Sen lisäksi vietämme kummatkin synttäreitämme kesällä ja kihlauduimme kesällä, joten on kiva saada jotain ihanaa talvellekin.

11. Tuleeko häihinne enemmän sukulaisia vai kavereita?
Sukulaisia. Niitä on niin paljon ja karsiminen olisi hankalaa. Noin 60 vieraista on sukulaisia ja vähän päälle 20 on kavereita.

27.12.2013

Morsiuskimppu työn alla

Hääsivuilla surffatessani on silmiini osunut muutama erilainen vinkki morsiuskimpun säilyttämiseksi ikuisena muistona häistä esim. tekemällä siitä taulun. Kammoksun ajatusta, sillä tiedän jo nyt, että saattaisin hyvinkin sortua johonkin sellaiseen häähuumassani. Sitten lakastunut kukkakimppu pyörisi nurkissamme lopun ikämme enkä raaskisi heittää sitä poiskaan, vaikka tahtoisin. Paras tapa päästä kimpusta eroon on tietenkin heittää se pois jonkun muun sentimentaalisen höpsön taakaksi... Toisaalta olen viehättynyt myös siitä ajatuksesta, että kukkakimpun ei välttämättä tarvitsisi olla oikeista kukista tehty, vaan sen voisi askarrella esim. erilaisista koruista (brooch bouquet). Tällöin kimpun voisi säästää, eikä aika ja raha menisi samalla tavalla "hukkaan" kuin aidon kukkakimpun kanssa. Kimppu olisi myös paljon kestävämpi ja mukautuvampi, sillä sen voisi halutessaan käyttää uudestaan tai jopa purkaa osiin.

Pohdimme viikonloppuna ystäväni kanssa, että millainen kimpusta tulisi ja miten sen saisi aikaan. Hän oli virkannut minulle kukkia, joita voisi olla melko iso osa kimpun kukista. Sen lisäksi koitan haalia kasaan väreihin sopivia kangas-, muovi- ja metallikukkia, jotka ovat olleet alunperin esim. hius-, kaula- tai rintakoruja. Tällä hetkellä minulla on kasassa tällainen kukkarykelmä:
Kuvan valaistus on kehno, mutta värit ovat valkoinen, vaaleanpunainen, persikka ja keltainen. Lisäksi kuvassa on hopeinen ampiainen, joka ei välttämättä kimppuun päädy. Kukkien alla on valkoista ja persikanväristä kimallepahvia, joista aion tehdä muutaman seuraavanlaisen "pitsikukan":
Pitsimäiset muovikukat
3D-paperikukat
Ylemmässä kuvassa oleva kimppu, joka on tehty pitsimäisistä muovikukista, on väreiltään ja tyyliltään aika lähellä sitä, mitä haluan omalta kimpultani. Tosin joudun varmaan tyytymään pahvista tehtyihin kukkiin muovisten sijaan, sillä vastaavanlaisten kimppujen hinnat Etsyssä tuntuvat olevan noin 500€ kieppeillä ja jopa reilusti sen päälle. Pelkät pitsimäiset muovikukatkin tuntuvat olevan melko hintavia, sillä yhdestä selluloidista tehdystä "vintage" hiuskorukukasta voidaan veloittaa jopa 30€. Ehkä voisin saada vastaavannäköistä pitsikankaan ja kangaskovettimen avulla, tosin kangaskovetin yleensä vääristää kankaan alkuperäistä väriä ja tekee kankaasta turhan kovan ja tumman. Ehkä harjoittelemalla saisin sen kuitenkin toimimaan.

Joka tapauksessa tarvitsisin kimppuuni noin 50 kpl kukkia. Eniten varmaan ihan sellaisia pieniä sieviä peruskukkia, sillä kimppu ei voi olla täynnä erilaisia, eri materiaaleista tehtyjä kukkia, jotka ovat jokainen taideteos jo itsessään. Silloin kimpusta tulee liian sekava ja raskas. En kauheasti pidä monista netistä löytyvistä brooch bouquet -kimpuista. Niissä on liikaa väriä tai metallia, ne ovat typerän muotoisia ja ne näyttävät enemmän lyömäaseilta kuin kukkakimpuilta. Yksi itse tehdyn tekokimpun suurimmista haasteista on varmasti sen sitominen. En halua että kimppuni näyttäisi jättimäiseltä muovi-/metallitikkarilta:
Brooch Bouquet
Koitan nyt siis haalia kokoon oikeanlaisia kukkia ja kokeilla miten saisin askarreltua oikeanlaisia kukkia. Kun kukkia on tarpeeksi, alan askarrella niille metallilangasta varsia. Monissa ohjeissa nämä metallivarret kääritään vihreään kukkateippiin. Sitten kaikki kukat kootaan halutunmalliseksi kimpuksi ja teipataan kukkateipillä yhteen. Yleensä varren ympärille kiedotaan esim. silkkinauhaa koristeeksi. Monet käyttävät myös kimpuissaan styroksipalloa tai vastaavaa, jolloin kimppuun saadaan pyöreä muoto vähemmällä kukkamäärällä. Uskoisin kimpusta tulevan paremman näköinen ilman palloa, mutta helppoa se tuskin tulee olemaan. En kyllä osaa vielä sanoa, miten kimppu kannattaisi sitoa. Palloa en siitä halua, mutta monesti pisaran tai vesiputouksenkin malliset kimput näyttävät hölmöiltä ja kömpelöiltä, kun ne on tehty tekokukista. Jotain seuraavanlaista tyyliä varmaan haluaisin:
Talvimorsiamen kukkakimppu

21.12.2013

Katsaus juhlapaikan etsintään

Olen vältellyt tästä aiheesta kirjoittamista, sillä se on melkoisen työläs ja raskas kaikkine hintoja vertailevine exceleineen. Tai toki se on niin raskas kuin miksi sen tekee. Eli meillä melkoisen raskas. Ja kuinkas ollakaan, lopulta se valinta tuntuu kuitenkin olevan hyvin tunnepohjainen. Seuraavia paikkoja olemme harkinneet:

Agroksenmäen holvikellari

Tilavuokra on melko kallis, mutta paikka on ihana ja tilava. Juhlapaikan puolesta vastattiin sähköposteihini todella nopeasti ja oltiin erittäin avuliaita. Paikkaa vuokraa Intercom design, joka vuokraa myös kalusteita ja somisteita erilaisiin tapahtumiin. Tästä luonnongraniitista holvatusta tilasta saisi kynttilöillä koristeltua aivan upean juhlatilan ja juhlasaliin mahtuisi 80 vierastamme pöytineen, buffetpöytä, esiintymislava ja tanssilattia.
Hinta: noin 1800€
Juhla-aika: klo 9:00 - 6:00 (aamulla)
Agroksenmäen holvikellari

Espoon Kartano (+Chefs Gourmet Catering)

Espoon Kartanoa ei voi oikein vuokrata ilman Chefs Gourmet Catering -pitopalvelua, joka on melko hintava. Sen lisäksi tilavuokrastakin saa maksaa ihan riittävästi; saman verran kuin Agroksenmäen holvikellarista. Pitopalvelu laskuttaa suurin piirtein seuraavasti: siivouksesta n. 150€ (mikä on vielä ihan kohtuullista), tiskaus/pöytäjärjestelyt/pullonpalautus n. 260€, toimitusmaksu 50€ (mikä toimitus?), häämenu 35€/hlö (tämä nyt vielä menettelisi), tarjoilijat 16h x 32€/h = 512€ (melko kallista), pöytäliinat 280€, servietit n. 2€/kpl jne. Toki on hienoa, että saatiin näin selkeästi eritelty tarjous, mutta silti... Kaksi euroa per servietti? Itkisin krokotiilinkyyneleitä joka kerta kun joku pyyhkisi suunsa! Tai annas ollakaan kun joku kaataisi jotain vaatteillensa!
Hinta: noin 1800€
Juhla-aika: klo 10:00 - 1:00 (aamulla)

Euphoria

Euphoria on Lääketieteenkandidaattiseuran juhla- ja saunatila Helsingissä. Juhlatila on kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja terassilta näkyy kuulemma keskustaan saakka. Tila on siisti, mutta ehkä vähän kliininen. Ja tuskin teemme mitään saunalla itse juhlassa, joten se ei tuo meille mitään lisäarvoa, jos sitä ei voi yhdistää joko koristelutalkoisiin tai hääyön viettoon.
Hinta: noin 1100€
Juhla-aika: klo 10:00 - 24:00 "Lisätunteja on mahdollista ostaa aina kello 04 asti hintaan 60e/h"

Finnsin Opistotalo

Finnsin opistotalossa oli joitain rajoitteita kynttilöiden polttamiselle, mikä hieman laimensi kiinnostustamme kyseiseen juhlapaikkaan. Mitä on talvihäät ilman kynttilöitä? Tosin jos kynttilät olivat umpinaisia, niin niille saattoi saada polttoluvan. Juhlapaikan sai vuokralle kerrallaan koko viikonlopuksi, joten koristelulle ja siivoukselle olisi tarpeeksi aikaa.
Hinta: noin 1500€
Juhla-aika: pe klo 13:00 - su klo 13:00

Sinebrychoffin huvila

Todella kaunis rakennus merenrannalla. Vastaus sähköpostiini oli kuitenkin melko masentava... Ei ollut tiedossa, onko huvila edes vuokrattavissa vuonna 2015 eikä kynttilöitä saa missään nimessä rakennuksessa polttaa. Vuokra-aika on märitelty hieman epämääräisesti "Tila on vuokrattavissa klo. 08.00-01.00 välisenä aikana ja minimi vuokrausaika on 9h, lisätunnit maksavat erikseen". Vaikka 9 tuntia riittävät hyvin juhlimiseen, olisi aikaa hyvä olla riittävästi myös koristeluun ja siivoukseen.
Hinta: noin 780€ "korotuksia tulee oletettavasti"
Juhla-aika: klo 8:00 - 1:00 (aamulla), kuitenkin vain 9h, lisätunneista lisämaksua
Paikasta puuttuu hieman jotain sellaista juhlavuutta, mitä joissain muissa vaihtoehdoissamme on. Sijainti on kuitenkin hyvä ja tilakin on ihan kelvollinen. Vuoka-aika on perjantaista sunnuntaihin, joten koristeluun ja siivoukseen on riittävästi aikaa. Lisäksi tilassa on sauna, jossa olisi esim. perjantaina voinut koristelu-urakan jälkeen kavereiden kanssa käydä.
Hinta: noin 1200
Juhla-aika: pe klo 12:00 - su klo 10:00

Villa Haka

Villa Hakaa on hankala löytää netistä muuta kuin Sååsi Cateringin kanssa yhteen niputettuna, mutta monet kertovat saaneensa kyseiseltä pitopalvelulta huonoa palvelua. Mainitsin asiasta jo edellisessä juhlapaikka-postauksessani. Villa on upea kivitalo, jonka yläkerrassa on noin 80hlön juhlatila ja alakerrassa hulppea saunatila. Valitettavasti paikan tilavuokra on meille aivan liian suuri.
Hinta: noin 2350€, saunatila n. 2700€
Juhla-aika: ei tietoa

Villa Ruusuniemi (+Marcelle Cestoni)

Villan kanssa samaan pakettiin kuuluu pitopalvelu Marcelle Cestoni. Paikka on kivan oloinen paikka sauna- ja uima-allasosastoineen, mutta liian pieni meille. Sinne mahtuu vain 55 henkilöä samaan aikaan syömään.
Hinta: ei tietoa
Juhla-aika: ei tietoa

Villa Åkerblom (+Merirosvot juhlapalvelu)

Paikan voi kai varata omavalintaisella pitopalvelulla, mutta siitä tulee lisämaksua. Toisaalta Merirosvot vaikuttavat ihan hyvältä pitopalvelulta. Villan vuokra ei ole kauhean iso, kun tilaa kaiken pitopalvelun kautta, eikä pitopalvelukaan ole mitenkään kohtuuton. Juhlatilan sijainti on meille täydellinen, sillä se sijaitsee todella lähellä Otaniemen kappelia, jossa ajattelimme mennä vihille (toisaalta meidän täytyy vielä tutustua kappeliin ennen lopullista päätöstä). Villa Åkerblom on sievä, mutta pelkään ettei siitä saa koristeltua oman tyylistä millään, sillä paikassa on jo selkeä kartanohabitus. Lisäksi tila on hieman ahdas 80 hengelle, joten pöytiä pitäisi siirtää pois tanssilattian tieltä.
Hinta: noin 850€
Juhla-aika: klo 14:00 - 1:00 (aamulla)
Otaniemen kappeli

Villa Vuosanta

Tässä juhlapaikassa huomioni kiinnittyi ensin sen ulkoporeammeisiin. Kyseisessä paikassa on mahdollisuus yöpyä ja vuokrata käyttöönsä myös rantasauna poreammeineen. Olisimme siis voineet jäädä sinne hääyöksikin. Päätalon juhlatiloineen kerrottiin kuitenkin olevan kiinni tammikuusta maaliskuuhun, joten se ei sovi meidän talvihäihimme.
Hinta: ei tietoa
Juhla-aika: ei tietoa

Seuraavista emme ole saaneet vastausta:
Juhlapaikkoja (pääkaupunkiseudulla) kannattaa etsiä seuraavista paikoista:

19.12.2013

Ensimmäinen hääpainajainen

Edellisenä yönä näin ensimmäisen häästressistä kumpuavan uneni. Hieman tyhmäähän se on, kun meidän häihin on vielä yli vuosi ja hääpäivääkään ei ole vielä päätetty. Tai no, siitähän se kumpuaa... Olisipa meillä jo se hääpäivä ja juhlapaikka selvillä, niin pääsisi muussakin eteenpäin ja saisi tämä morsian hieman mielenrauhaa!

Koko unta en tähän lähde selittämään, sillä se oli melko monisyinen ja omituinen, ja käsitteli paljon muitakin stressaavia asioita kuin vain horisontissa siintäviä häitämme. Se häihin liittyvä osuus meni kuitenkin jotakuinkin siten, että olin äitini ja siskojeni (eli kaasojeni) kanssa katsomassa urheilutapahtumaa ja jossain välissä onnistuin hukkaamaan laukkuni. Tai oikeastaan löysin laukkuni, jonka hukkaamista en ollut huomannut. Tästä äitini kiukustui ja sanoi, ettei suostu sponsoroimaan häitämme, kun en osaa edes pitää tavaroistani huolta. Enkä saa edes juhlapaikkaa varatuksi! Tästä kiukustuneena vastasin, ettemme edes halua mitään häiden sponsorointia. No, siitä uni sitten jatkoi taas muita ratojaan; lähdimme yhdessä saunomaan ja niin edelleen. Tämä uni kuitenkin tiivistää hyvin häästressini perusolemuksen: asioiden keskeneräisyys ja äitini. Äitini siitä syystä, että hän on välillä melko hankala ja vaikkei välttämättä olekaan häävieraistamme hankalin, hän on hankalista tärkein. Siinä mielessä siis hankalin, sillä muut on helpompi ignoorata, jos oikein alkavat temppuilemaan.
Nalkuttava koira, kyllästynyt koira
Äitini on kontrolloiva ja haluaa olla mukana päättämässä hääasioistamme. Hän perustelee asiaa sillä, että "sponsoroi" häitämme, mikä ei todellakaan ole tarpeen, sillä olemme aikuisia, työssäkäyviä ihmisiä, joilla on säästötili häitämme varten. Äitini kuitenkin "sponsoroi" myös siskoni häät ja kokee sen nyt myös minun kohdallani velvollisuudekseen. Ja varmasti loukkaantuu, jos hänen rahojaan ei ota vastaan. Toisaalta myös kiukustuu, jos isäni ei maksa samaa summaa. Ja isäni taas kiukustuu, jos häneltä vaaditaan rahaa häihimme. En haluaisi nähdä sitä vaivaa, kun ei ole mikään pakko. Äitini kokee oikeudekseen ladella häitämme koskevia vaatimuksia, kuten että kaikki sukulaiset on pakko kutsua ja kaikki serkkujen avecitkin. Ja että hääpaikasta täytyy löytyä vieraille majoitus. Ja että jonkinlainen PowerPoint lapsuuskuvistamme on aivan pakko esittää yhtenä ohjelmanumerona... Ja kun sanon hänelle, että meillä ei ole varaa kutsua kaikkia serkunkaimoja heiloineen, sillä sulhasellakin on suku meidän ison sukumme lisäksi, hän sanoo, että kyllähän ne sulhasenkin vanhemmat häitä sponsoroivat (ja äitini käyttää jatkuvasti sanaa "sponsoroida"). Mutta eihän se voi niin mennä, että pakotamme sulhasen vanhemmat maksamaan jotain häistämme vain siksi, että äitini maksoi siskoni häistä! Sulhaseni vanhemmilla on muitakin lapsia ja he tekevät ihan itse päätöksensä näiden rahallisesta tukemisesta tai tukematta jättämisestä. Kunpa saisin äitini päähän taottua, että häätilillemme saa halutessaan laittaa rahaa, mutta se ei ole kenenkään velvollisuus eikä se tuo myöskään oikeuksia tehdä meidän häitämme koskevia päätöksiä. Pari kertaa olenkin äitini inttäessä sanonut, että "voithan sä sitten omiin häihisi..." sillä vanhempani ovat eronneet (tosin äitini on vannonut, ettei koskaan enää mene naimisiin). Hieman ilkeää tietty piikitellä toista...
Riitelevät mäyräkoirat
Onko kellään muulla tällaisia ongelmia? Tietysti hankalista tilanteista voi selvitä ilman, että niistä muodostuu kovinkaan kummoisia ongelmia. Siskonikin selvisi häistään. Toisaalta lempeä myöntyminen ei kuulu tyyliini... Samanlainen jääräpää varmaan olen kuin äitini.

15.12.2013

Talvikengät talvimorsiamelle

Olen jo hiukan epätoivoisena pyörinyt kaupoissa katselemassa talvikenkiä tavoitteenani löytää muutamia vaihtoehtoja, joita voisin sitten metsästää joulun jälkeisistä alennuksista. Tuntuu etten löydä oikeanlaisia kenkiä mistään. Kaupat ovat täynnä vääränlaisia ja varsinkin väärän värisiä talvikenkiä. Miksi mustan pitääkin olla se ostetuin väri?

Haluaisin vaaleat, mielellään ei täysin valkoisetkaan, korottomat talvisaappaat. Kenkien pitäisi olla sievät ja häihin sopivat, mutta käyttökelpoiset tavikengät häiden jälkeenkin. Ihan täydellisiä en ole vielä löytänyt, mutta ehkä minulle kelpaisivat jotkut seuraavista (kaikki kengät/kuvat Zalandosta):
Even&Odd: Hauskat karvabootsit, ehkä turhankin pörröiset
Keddo: Kenties liian asialliset ja pelkistetyt
Booroo: Joulutonttumaiset
Blowfish: Näyttävätkö kömpelösti jalan ympäri kietaistulta nahkapalalta (ladygagamaiset)?
Lotus: Aika hyvännäköiset
Marco Tozzi: Vähän tylsät
Pier One: Vähän liian sporttiset
Tamaris: Liian keinokuitumaiset
s.Oliver: Takaosa ei välttämättä toimi
Viking: Kumisaappaan näköiset

Olin luullut etsiväni jonkinlaisia sieviä karvatöppösiä, mutta näistä yllä olevista lupaavimmilta tuntuvatkin Lotuksen nahkapintaiset talvisaappaat. Täytyy kai harkita myös sellaisia kenkiä, vaikka kenkiä valitessa olisi kiva tietää myös, millaisen talvitakin tulen hankkimaan ja se on vielä enemmän hämärän peitossa kuin nämä talvikengät. Olin ajatellut talvitakkiini sopivan parhaiten nukkapintaiset kengät...

Löysin lisää hyvännäköisiä talvikenkiä hieman tummemman sävyisinä:
Anna Field: Täydelliset, mutta melko tummat
Blowfish: Paremman näköiset kuin edeltävä Blowfishit, mutta tummat
KangaROOS: Todella kivat niitteineen ja kenguruineen
Legero: Sporttiset mutta kivat
Merrell: Sievät
Skechers: Hauskat mutta voivat näyttää todella hölmöiltä jalassa
Timberland: Ehkä turhan maskuliiniset
Ehkä voisin harkita hieman tummempia talvikenkiä..? Vai viekö se koko idean morsiustalvikengistä? Nuo Anna Fieldsit ja KangaROOSit ovat vaan niin kivan näköisiä kenkiä. Eihän niitä edes sieltä morsiuspuvun alta näy. Vai pitäisikö siinä tapauksessa repäistä kunnolla ja ostaa jotain ei todellakaan perinteiseen morsiuslookkiin sopivaa (kuten joidenkin morsianten Converse-morsiuskengät). Silloin voisinkin hankkia jotain tällaista:
UGG Australia: Suloisen karkkiväriset talvitöppöset
Toisaalta tarkoituksenani ei ole ostaa UGGien hintaisia talvikenkiä (noin 250€). Ja jos haluan pysyä edes jossakin tyylissä/teemassa, niin nämä eivät ole oikein punk-rock-vintagea... Ihaltuani esimerkiksi Lovafall-blogin selkeää elokuvavaikutteista häätyyliä haluaisin pitää jonkinlaisen yhtenäisen teeman juhlissamme. Ehkä talvitakkisuunnitelmienikin pitäisi olla hieman rockimmat nyt kun morsiuspuvun värien vuoksi kevensin korusuunnitelmianikin hieman vaaleampaan ja perinteisempään suuntaan.

Koruvalintoja

Pääsisinpä sovittelemaan korujani morsiuspuvun kanssa, mutta puvun saapumiseen on vielä muutama kuukausi aikaa. Alunperin olisin halunnut koruistani hieman mustasävytteisen hopeisia, mutta se ei tunnu oikein olevan morsiuspuvun värien kanssa yhteen sointuva valinta. Harmi, sillä sellaiset olisivat sointuneen kivasti yhteen sormustemme kanssa. Täytyy kuitenkin valita vaaleamman hopeisia koruja.

Tällaisia koruja alunperin ajattelin:
Pilgrimin kaula- ja korvakorut (+ siniset hevosenkengät)
Kuvan kaulakoru on ensimmäinen korulahja ja myös ensimmäinen joululahja, jonka olen sulhaseltani saanut. Se on mielestäni ihana koru ja olisin mielelläni käyttänyt sitä häissä, mutta sen värisävy on liian tumma. Korvakorut olen ostanut joskus alennuksesta ja niiden väri on hyvin samanlainen kuin kaulakorun (tosin kuvassa niissä on oudosti hieman punaista). Siniset hevosenkenkäkorut meinasin häissä korvata hopeisilla. Toki voisin niidenkin tilalle koittaa keksiä jotain juhlallisempaa, mutta tuskin se kannattaa muiden korujen ollessa jo melko näyttäviä.
H&M earcuffista muokattu koru
Pilgrim-korujen kanssa olin ajatellut hopeista earcuffia, johon lisäsin muutaman tummemman ketjun sekä ketjujen päässä roikkuvan tumman pallon ja raidallisen sydämen. Kuitenkin sen lisäksi, että korujen sävy on liian tumma, ovat ketjujen päässä roikkuvat pallo ja sydän hieman turhan painavat koko päivän kestävään juhlaan ja niiden ketjut vähän turhan pitkiä.

Tällä hetkellä suunnitelmani on käyttää häissämme näitä koruja:
Swarovski-kaulakoru ja Accessorize-kovakoru
Tämän kaulakorun sulhaseni osti minulle edellisenä kesänä tuliaisiksi Lontoon reissultaan. Koru on sievä ja ehkä vähän perinteisemmän morsiuspukukorun näköinen kuin edellinen vaihtoehtoni. Korujen yksityiskohdat erottuvat varmasti paremmin edellisestä korupostauksestani.
H&M earcuffin vaaleampi tuunattu versio
Voi olla että vielä muokkaan tätä vaaleampaa versiota earcuffista. Kaksi suorana roikkuvaa hopeaketjua kristalleineen ovat melko hyvät, mutta ehkä vähennän kaarevana roikkuvien ketjujen määrää. Kenties sovitan korua ensin morsiuspukuni kanssa ja päätän sitten sen lopullisesta ulkonäöstä.

10.12.2013

Upein kosinta ikinä? ;)

Feissarimokissa kerrottiin seuraavanlaisesta legendaarisesta tavasta kosia puolisoa:

Feissarimokat, Tahroja paperilla

Meillä kosinta ei ihan noin sentään tapahtunut. Jotenkin olen erittäin tyytyväinen tämän luettuani sulhaseni tavasta kosia, vaikkei siihen mitään suureleisiä flashmobbeja tai muita vastaavia kuulunutkaan (tämä elokuvateatterikosinta on kyllä yksi parhaista näkemistäni). Mutta on se oman puolison kosinta silti kaikkein paras, sillä se on juuri niin kömpelö ja suloinen kuin se oma puolisokin on :)
 
P.S. Olisi aivan mahtavaa, jos tämä morsian alkaisi pitää hääblogia ja sulhanen jatkaisi tällaisten legendaaristen ajatusten viljelyä häidenkin suhteen.

9.12.2013

Muistilista

Tein oman välilehden häämuistilistalle. Toivottavasti tämä ei pahenna häästressiä, vaikka ei se vielä ihan valtava ole. Miten aika onkin voinut kulua niin nopeasti. Vasta vähän aikaa sitten hankittiin sormuksia ja naureskeltiin, että häät vietetään ehkä sitten joskus vuoden 2015 puolella... Nyt aikaa ei ole kuin hieman päälle vuosi ja hää- ja vihkipaikan sekä tietysti sen tarkan hääpäivän pitäisi alkaa selkiytymään. Sulhanen on vielä siinä "no kyllähän sitä aikaa on" -vaiheessa. Sulhanenkin on saanut muistilistassani ihan omia vastuualueitaan (kuten omien vaatteidensa hankkimisen). Aika näyttää pitääkö sulhasta alkaa hoputtamaan vastuuhommiensa hoitamisessa... Minä olen jo huomenlahjojakin miettinyt, mutta sulhanen on sulhanen. Nytkin pelaa änäriä vailla huolen häivää :)
Urban wedding

5.12.2013

Haasteisiin vastaaminen

Onnellisin Reeta kertoi syitään hääblogin kirjoittamiseen ja haastoi muut morsiamet tekemään samoin. Lisäksi Bussikusikin morsian haastoi minut kertomaan 11 asiaa itsestäni, vastaamaan 11 kysymykseen, keksimään 11 kysymystä ja haastamaan 11 muuta hääbloggaajaa (varmaan aika iso haaste olisi löytää 11 bloggaajaa, joita ei ole vielä kertaakaan haastettu). Voisin aloittaa kertomalla syitäni hääblogin pitämiseen...

...mikä ei ole helppoa. Ei siihen mitään yhtä selkeää vastausta ole. Olen monesti halunnut aloittaa blogin pitämisen ja muutaman kerran jopa aloittanut satunnaisista aiheista, mutta motivaationi on aina loppunut kesken. Mielipideblogi vaatisi lukijoita, joiden kanssa mielipiteistä voisi keskustella. Muoti- ja sisustusblogeihin minulla ei oikein ole tarpeeksi sanottavaa eikä varsinkaan tarpeeksi kuvia. Aloitin tämän hääbloginkin hieman epäröiden. Entä jos minulla ei riitä sanottavaa? Tai entä jos blogista muodostuu riippakivi, jota ei jaksaisi päivittää? Tai jos en ehdi kirjoittaa blogitekstejä tarpeeksi usein tai juttuni eivät ole tarpeeksi mielenkiintoisia, eikä kukaan lue blogiani? Mitä silloin saan irti blogin kirjoittamisesta? Tämän voisinkin lisätä nro. 1 haastelistan juttuihin minusta: "miettii ja vatvoo asioita liikaa".

Aloitin kuitenkin blogin kirjoittamisen, ja hitaasti mutta varmasti olen saanut jo muutaman tekstin kokoon ja pidettyä blogin pystyssä parin kuukauden ajan. Mielessäkin pyörii koko ajan useampi juttu, joista voisin blogitekstin kirjoittaa. Suurin uhka on ajan niukkuus, mutta ainakin tähän asti olen saanut tämän jokseenkin toimimaan. Yksi suuri syy hääblogin aloittamiselle oli muiden hääblogeihin tutustuminen ja niistä pursuava hyvien ideoiden määrä. Aluksi etsin juhlapaikkoja ym. googlettamalla ja lukemalla keskustelupalstoja, mutta suomi24:n hääpalsta on erittäin kuollut ja tylsä verrattuna hääblogimaailmaan. Halusin osallistua blogimaailman hääkeskusteluun ja samalla jakaa sitä häätietoutta eteenpäin, mihin itse netissä ja muualla törmään. Alun perin ajattelin jakaa tätä tietoa vain kavereilleni suunnatussa yksityisessä blogissa, mutta ei kukaan muu oikeastaan ole samalla tavalla kiinnostunut morsiamen höpinöistä kuin toinen morsian.
Friedrich Nietzsche
Sitten ne 11 asiaa minusta:
1. Mietin ja vatvon asioita aivan liikaa. Se on välillä melko rasittavaa, vaikka tietty kehittää kykyä nähdä asioita monelta eri kantilta.
2. En oikeastaan pidä leivonnaisista. Ainoastaan omenapiirakkaa, korvapuusteja ja berliininmunkkeja saatan joskus jopa himoita, mutta esim. hääkakku herättää lähinnä "kai sitä on pakko vähän maistaa"-suuntaisia tunteita. Meillä sulhanen saa siis päättää minkälainen hääkakku hankitaan.
3. Minulla on pikkuruinen terrieripoika nimeltään Turo. Turo on vähän päälle vuoden ikäinen ja ihan mahdoton pöhköpää.
4. En ole pikkutytöstä asti haaveillut häistäni. Sen sijana olen jo pienestä pitäen suunnitellut mun tulevan omakotitaloni pohjapiirustusta. Tosin omakotitaloasumisen ja hyvän sijainnin yhdistäminen pääkaupunkiseudulla on melko kallis homma...
5. Kieltäydyin käyttämästä mekkoja joskus silloin, kun aloitin ala-asteen. Käytin mekkoa seuraavan kerran, kun kirjoitin itseni ylioppilaaksi. Nykyään minulla ei ole mitään mekkojen käyttämistä vastaan. Kaipa se silloin pienenä oli kapinaa sen vuoksi, kun pojat (lue: serkkuni) sai aina ne joululahjat, mitä olin joulupukilta toivonut ja itse sain jotain kehnoa. 
6. Ripustin itselleni joulusukan ja koetan saada poikaystäväni laittamaan sinne jotain joka päivä 1.-24.12. välillä. Hän on jo kerran laittanut sinne 4 palaa suklaata. Paitsi että ne olivat kyllä minun suklaalevystäni.
7. En ole oikeastaan käyttänyt sormuksia ennen kihlasormusta (mitä nyt pari kertaa muutaman tunnin ajan). Ihan hyvin olen siihen kuitenkin tottunut. On se vaan niin hieno :)
8. En oikein tiedä miten selviän talvihäistäni, sillä talvisin on aina kauhean kylmä oli päällä mitä vaan, enkä usko olevani kauhean edustava talvisissa ulkokuvissa hytistessäni, nenä ja silmien vuotaessa...
9. Juttelen koiralleni. Jotenkin siitä käskyjen ja kehujen lausumisesta lipsuu tosi helposti tilanteeseen, jossa huomaa kyselevänsä koiraltaan päivän kuulumiset ja utelevansa mahdollisista ihastuksen kohteista.
10. Pidän askartelusta, ompelusta ja ylipäätään asioiden suunnittelusta. Pelkään nauttivani häiden suunnittelusta enemmän kuin itse häistä...
11. Häät hieman pelottavat minua. Ei se että morsiuspuvussani olisi kamala tahra hääpäivänä tai pappi sanoisi kirkossa nimeni sijaan jonkun toisen naisen nimen tai hääkakussa olisi laktoosista maitoa ja viettäisin loppujuhlan vessassa, vaan se että äitini tai isäni järjestää häissä jonkinlaisen kohtauksen.
Turo
Ja vastaukset kysymyksiin:
1. Tuleeko juhlapaikallenne tuolihuppuja? Ei. Emme ainakaan meinaa maksaa sellaisista yhtään ylimääräistä.
2. Mikä olisi pahinta mitä häissä voisi sattua? Pahinta olisi jos sulhanen yhtäkkiä kuolisi. Toisaalta todennäköisempää olisi tuo yllä jo mainitsemani "äiti tai isä järjestää kohtauksen"-skenaario. Kärsivällisyys ei riitä sellaiseen ja sitten ei ole enää hauska juhlapäivä kenelläkään.
3. Juodaanko häissänne boolia? Ja, jos niin mitä siihen tulee? Boolia saattaa olla. Siinä olisi alkoholia, ja se olisi toivottavasti juomakelpoista ja jopa hyvää.
4. Oletko tehnyt ostoksia häihin, joihin ei missään tapauksessa pitänyt tuhlata rahaa? No en ole vielä oikein ehtinyt. Morsiuspuku ja sormukset olivat mielestäni hyviä hankintoja. Niiden lisäksi olen ostanut Tiimarista lautasliinat, mikä saattoi olla turha ostos, sillä joissain pitopalveluissa lautasliinat kuuluu hintaan ja pitopalvelumme on vielä valitsematta. Toisaalta sain 120 kpl lautasliinoja 4 eurolla...
5. Jos rahaa olisi poskettomasti, mitä ehdottomasti hankkisit häihinne? Juhlapaikkaan ja sen koristeluun laittaisin huomattavasti enemmän rahaa. Jälkiruokabufettiin voisi myös panostaa (hedelmävartaita, suklaalähteitä jne.). Ja sulhaselle hankkisin sinne jonkun kunnon bändin, ehkä Foo Fightersin. Häämatkaankin saisi hyvin rahaa uppoamaan.
6. Minkälainen sukkanauha sinulle tulee ja tuleeko? En usko että tulee.
7. Mikä miehessä ottaa eniten päähän kotona? (kaikkia ärsyttää jokin) Hassua kun laitoit "kotona", sillä miehessä ärsyttää monesti se, millainen hän on kodin ulkopuolella... Kyseessä on siis ihana mies, joka kuitenkin kodin ulkopuolella ajattelee liikaa "mitä muut ajattelee" ja arastelee käsistä pitämistä. Kotona ärsyttää varmaan eniten se, jos/kun puoliso jumittaa tv:n tai tietokoneen ääressä eikä jaksa tehdä mitään. Toisinaan on kuitenkin kiva löhötä siinä vieressä...
8. Kuinka paljon vihkisormukseen palaa rahaa? Paloi jo. Sormukset siis on vaikkei ole hääpäivää... :) Kihloihin ja vihkisormukseen meni yhteensä noin 1700€, josta vihkisormuksen osuus on vähän päälle kolmasosa. 500-700 € varmaan.
9. Missä tapasit tulevan miehesi ensikertaa? Otaniemessä, yhteisessä opiskelupaikassamme.
10. Mitä ette toivo häälahjaksi? Kaikkea sellaista mitä meillä on jo kaapit täynnä... Ei yhtään mukia! Eikä oikeastaan muitakaan astioita, sillä kaappimme ovat ihan täynnä. No, ainoastaan sellaisia ihania astioita saa antaa, kuten Iittalan Ultima Thulea ja Runoa.
11. Rehellinen mielipiteesi bussikuskeista? Jaa... Muutaman kerran bussikuskit ovat käyttäytyneet minua kohtaan todella mukavasti: eräs pysäytti bussin tienvarteen kohdallemme, kun pikkutyttöinä juoksimme kaverin kanssa bussipysäkkiä kohti, toinen sanoin uutena vuotena bussiin sisään astuessamme, että uutena vuotena ei tarvitse maksaa lipusta. Toisaalta muutaman kerran bussit ovat porhaltaneet käsimerkeistä huolimatta ohi ilman mitään loogista syytä jne. Suurin osa mukavanoloisia ja työnsä hyvin hoitavia.

Sitten vielä 11 kysymystä:
1. Miten kosinta tapahtui?
2. Kauanko olitte ehtineet seurustella ennen sitä?
3. Miten ja missä vaiheessa tiesit, että tämän henkilön kanssa voisi viettää loppuelämän?
4. Miten valitsit kaasosi?
5. Millaiset polttarit haluat ja et halua?
6. Meinaatko valkaista hampaat, ottaa ripsien pidennyksen, keinorusketuksen, rakennekynnet tms.?
7. Mitä perinteitä ja perinneleikkejä tahdotte ehdottomasti häihinne?
8. Mitä mm. hääblogeista löytämiänne "trendijuttuja" haluatte häihinne?
9. Kuka/mikä aiheuttaa todennäköisimmin ongelmia häissänne?
10. Mitä toivot huomenlahjaksi?
11. Minne menette häämatkalle?

1.12.2013

Kaulakoru vaihtoon

Alunperin olin suunnitellut käyttäväni hieman erisävyisiä koruja, mutta nyt morsiuspuvun hankittuani minun täytyy varmaan hieman muuttaa suunnitelmaani. Olin alunperin ajatellut käyttäväni sulhaseltani ensimmäiseksi joululahjaksi saamaani Pilgrimin kaulakorua ja siihen sopivia Pilgrimin korvakoruja. Tai siis toiseen korvaan olisin laittanut sellaisen Pilgrimin korvakorun ja ear cuff -tyylisen korun. Nämä Pilgrimin korut ja niiden sävyihin tuunaamani ear cuff ovat vain nyt pukuuni verrattuna turhan tumman sävyiset. Olisihan se pitänyt jo ennalta tietää, että niin siinä käy.
Pilgrimin kaulakoru ja korvakorut (valaistuksen takia hieman keltaiset)
Seuraava vaihtoehtoni kaulakoruksi on sulhaseni Lontoon-reissulta tuliaiseksi tuoma Swarovskin kaulakoru, siihen sopiva Accessorizen korvakoru ja näihin sopiva ear cuff. Tämä tuliaiskaulakoru on sävyltään edellistä vaihtoehtoa huomattavasti vaaleampi.
Swarovskin kaulakoru ja Accessorizen korvakorut (valaistus tuo tässäkin hieman kellertävyyttä) 
Ear cuffeja lähdin tuunaamaan Hennes&Maurizin seuraavanlaisista koruista:
H&M ear cuff:it ja muuta
Kuvassa näkyy myös Tapiolan kauppakeskus Ainoan Kivaputiikista löytämäni sydänriipus, jota joko käytän tai olen käyttämättä käsikorun askartelussa. Haaveissani on Elämäni päivä -blogin yläbannerista bongaamani kaltainen sydänkäsikoru pitsillä, mutta en tiedä saisinko korusta yhtä hienoa ja olisiko näyttäviä koruja silloin jo turhan paljon. Tuunasin H&M ear cuffeista seuraavanlaiset (vasemmanpuoleinen ensimmäiseen, tummaan korutyyliin sovitettu ja oikeanpuoleinen nykyiseen, vaaleampaan tyyliin):
Tuunatut H&M ear cuffit
Täytyy jossain vaiheessa värvätä sulhanen ottamaan kunnon kuvia koruista, joista näkisi paremmin miltä korut näyttää päällä ja mikä niiden oikea värisävy on.

28.11.2013

Näistä on meidän häämme tehty

Olen lisäillyt sivupalkkiin paikkoja, joista olemme esim. hankkineet jotain häihin liittyvää, kuten morsiuspuvun ja sormukset. Periaatteeni on kertoa hieman kyseisestä asiasta ennen kuin lisään linkin (niin kuin loogista on). Kuitenkin tällaiset tuttujen kautta tehdyt "hei voitko sä sitten meidän häihin..?"-pyynnöt haluaisin heti merkitä palkkiin, mutta en vielä kirjoittaa blogimerkintää aiheesta, sillä se ei joko ole vielä ajankohtainen tai täysin varma. Olen mm. kysynyt tuttuani häävalokuvaajaksemme (suostui mutta naureskeli, ettei ole kyllä kalenteriaan suunnitellut vielä sinne asti), toista tuttua leipomaan kuppikakkuja jälkiruokabuffetiimme (koko buffet on vasta täysin ajatuksen tasolla), muutamaa tuttua soittamaan häihin jne. Voi olla että suunnitelmamme vielä muuttuvat näiden suhteen, joten kerron niistä myöhemmin, vaikka olisi tietysti kiva mainostaa tuttuja blogissa.

Lisäsin kuitenkin sivupalkkiin jo yhden häissä auttelevan ystäväni nettisivun, Marjukan maailman. Tämän ystävän kanssa olemme alustavasti sopineet, että hän tekee hääkakkumme koristeen. Hän on myös auttanut ja toivottavasti tulevaisuudessakin auttaa minua hääaskarteluissa. Hän ehti jo tehdä minulle parisenkymmentä virkattua kukkaa täysin pyytämättä. Itse en ole kauheasti saanut vielä askartelun suhteen aikaan, joten pitää kertoa näihin kukkiin liittyvistä suunnitelmista ja muista sitten kun asiat hieman etenee.
Mulla on tuollainen aasi!

Talvihäiden extrahaasteita: talvitakin löytäminen

Aluksi en oikein innostunut talvihäistä, sillä mieleeni tuli heti, että sitten olisi hankittava jonkinlainen turkisbolero. Koska syön lihaa ja elän muutenkin tässä kulutusyhteiskunnassa (enkä ekologisemman elämäntavan omaksuneessa hippikommuunissa tai vastaavassa), en halua mitenkään moralisoida turkiksen käyttöön päätyneitä. Se ei kuitenkaan tunnu omaan tyyliini sopivalta valinnalta. Vaikka paheksuntani kohdistuu lähinnä "laatuturkisten" tehotuotantoon, en ole kovin innostunut tekoturkiksistakaan tai itse metsästetyistä vintage-turkiksista. Ei sillä että nämä jälkimmäiset olisivat mitenkään muita takkeja epäeettisempiä, mutta turkis kuitenkin edustaa minulle eläimiin piittaamattomasti suhtautuvaa kerskakulutusta. Varsinkin jos poseeraan hääkuvissani sulhasen lisäksi koirani kanssa, olisi jotenkin groteskia pitää harteillaan eläintä vaatteena ja kainalossaan eläintä vaatteissa…

Pikkumies valkopunaisessa villapaidassaan
Haluaisin jonkinlaisen sievän, vaalean kangastakin, jota voisin hääpäivän lisäksi käyttää joskus muutenkin. Takin pitäisi olla kuitenkin kunnon talvitakki eikä mikään välikelien kevyt kangastakki. Olisi hyvä, jos takki ei olisi täysin valkoinen, vaan ehkä morsiuspukuni vyön värinen (myyjä sanoi väriksi parisian, jonkinlainen beige värisävy se tuntuu olevan). Takeissa, joita olen googlettamalla löytänyt, on  monesti turkissomisteita, mutta näiden sijaan tahtoisin mieluummin pitsiä tai pitsimäistä neuletta. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Kangastakki pitsillä

Kangastakki metallinapeilla
Kangastakki turkissomisteella
Tällä hetkellä suunnitelmissani on suurin piirtein olisi seuraavanlainen takki, jota kuitenkin haluaisin muokata yllä kertomani mukaan eli väri olisi muu kuin valkoinen ja turkissomisteiden sijaan olisi pitsiä (ja ehkä yläosassa voisi kauluksen sijaan olla huppu..?):
Valkoinen kangastakki
Kaikki googlen kuvahaulla löytämäni takkivaihtoehdot ovat myynnissä aasialaisissa verkkokaupoissa. Miksi on niin hankalaa löytää Suomesta tai edes Euroopasta sitä mitä haluaa? Mieluiten ostaisin takkini kaupasta, jossa pääsen sovittamaan sitä ja tutustumaan sen materiaaleihin sekä laatuun. Toisiksi mieluiten tilaisin laadukkaaksi uskomani tuotteen paikasta, jonka hintaan ei tarvitse lisätä tullimaksuja. Olen hieman jo kierrellyt vaatekauppoja ja koittanut etsiä sopivanlaista takkia, mutta mitään oikean tyylistä tai väristä ei ole löytynyt. Pitää ehkä siirtyä kalliimpiin liikkeisiin ja elätellä toivoa hyvistä joulunjälkeisalennuksista.

Kysyin vaatetusalalla työskentelevältä tutultani, mitä talvitakin teettäminen maksaisi. Hän sanoi laskuttavansa sellaisesta 300–600 € ja tähän päälle tulisivat vielä materiaalikustannukset. Takin teettäminen ja tutun käsityöläisen tukeminen olisi ihanaa, mutta tuskin mahtuu budjettiimme. Voisin myös toki tilata takin Etsyn kautta. Sieltä löytyy kivan näköisiä takkeja vain 50–100 € hintaan, tosin niistäkin (lähes) kaikki ovat aasialaisia, joten lähetyskulut ja tullimaksut saattavat lisätä hintaa ikävästi. Hieman ehkä hävettäisi ostaa takki joltain muulta käsityöläiseltä kuin tältä tuttavaltani, mutta en vain pysty laittamaan muun häärahanmenon lisäksi lähes tuhatta euroa takkiin. Tässä muutamia löytämiäni Etsy-vaihtoehtoja:
Pitkähelmainen kangastakki
Kangastakki tekonahkahihoilla
Kangastakki röyhelökauluksella
Kangastakki tuplanappirivillä